Ympäristö-
vastuullisuus
kilpailueduksi 

Teksti Digimag/Tiia Pitkänen Kuva Pixabay
Tänä päivänä asiakkaat osaavat vaatia yritykseltä toimia ympäristön suojelemiseksi. Näyttö vastuullisuudesta on kilpailutekijä, joka voi vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen.
Kestävää kehitystä

Savon koulutuskuntayhtymä on toteuttanut Kestävää kehitystä Pohjois-Savon yrityksissä -hanketta, jolla on tuettu pk-yrityksiä kestävän kehityksen edistämisessä liiketoiminnassa, ympäristöasioiden kartoittamisessa sekä ympäristöohjelmien käyttöönotossa. Hanke päättyy elokuun lopussa, mutta Savon koulutuskuntayhtymä jatkaa Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän neuvonta- ja auditoijapalveluja yrityksille. Ekokompassi on konkreettisiin toimenpiteisiin keskittyvä ympäristöjärjestelmä, jossa ympäristöohjelma räätälöidään yhdessä asiakkaan kanssa.

"Yrityksissä voidaan lähteä liikkeelle siitä, että tarkastellaan kriittisesti omaa nykytilannetta. Kaikki prosessit tulisi käydä läpi, miettiä mitkä asiat vaikuttavat ympäristöön ja onko meillä asioita, joissa voimme parantaa. Kun on tiedossa mikä on kehitettävä asia, kääritään hihat. Tehdään suunnitelma, määritellään vastuut ja aikataulu, kertoo Kestävää kehitystä Pohjois-Savon yrityksissä -hankkeen projektipäällikkö Anu Salo.

Salo korostaa myös toiminnan seurannan tärkeyttä. Hän kuvailee ympäristövastuullisuutta jatkuvaksi prosessiksi, jossa yritys ei ole koskaan valmis – aina löytyy jotakin kehitettävää.
Henkilöstön osallistaminen toimintaan alusta lähtien sekä ympäristövastuun liittäminen strategiseen johtamiseen on Salon mukaan ensiarvoisen tärkeää. Jokaisen työntekijän roolin tulisi olla selkeä eikä vastuu saisi kaatua vain yhden henkilön harteille. Lisäksi ympäristötoimet kannattaa integroida kaikkeen muuhun tekemiseen yrityksessä.

KILPAILUEDUN JA imagon vahvistamisen lisäksi vastuullisilla valinnoilla pystytään myös oikeasti parantamaan kannattavuutta ja saamaan kustannussäästöjä. Näistä valinnoista tulisi viestiä rohkeasti sekä yrityksen sisällä että asiakkaille. Konkreettiset toimet ympäristövastuullisuuden kohentamiseksi ovat toki yrityskohtaisia ja riippuvat yrityksen koosta sekä toimialasta. Salo nostaa kuitenkin esiin neljä tärkeää osa-aluetta: energiankulutus, materiaalitehokkuus, hankinnat ja jätehuolto.

Energiankulutuksen suhteen Salo kannustaa miettimään, missä energiaa kuluu eniten, ja onko vanhoja toimintatapoja mahdollista muuttaa energiaa säästävämmiksi. Nykypäivänä tekniikka tulee apuun monessa pulmassa. Esimerkiksi hän nostaa modernit led- ja tunnistusvalot, joiden käyttöön siirtyminen vaikkapa suuressa tehdashallissa voi pitkällä tähtäyksellä tuoda suuriakin säästöjä.

Materiaalitehokkuudessa hän korostaa kiertotalous-näkökulmaa. Voisiko toisen yrityksen jäte toimia meidän yrityksessämme raaka-aineena? Hankinnoissa huomiota kannattaa kiinnittää koko tuotteen elinkaareen ‒ esimerkiksi onko tuote kotimainen, miten se on tuotettu ja voiko sen kierrättää käytön jälkeen?

JÄTEHUOLLON SUHTEEN Salo uskoo suomalaisten yritysten pysyvän tekemään valtavasti parannuksia.

– Tärkeimmät kysymykset jätehuollon tarkastelussa ovat se, mitä jätteet ovat, missä ja minkä verran niitä syntyy ja pystytäänkö jätteen syntyä välttämään. Vasta sitten ruvetaan miettimään lajittelua ja kierrättämistä, hän vinkkaa.

Salon mukaan pohjoissavolaiset yritykset kokevat ympäristövastuullisuuden haasteeksi kalliit investoinnit. Hän kehottaa kuitenkin ajattelemaan investointeja pitkällä tähtäyksellä. Se mihin investoidaan nyt, voi maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa ja alkaa sitten tuottaa merkittäviä säästöjä. 

Keposa-hanke
Ekokompassin Pohjois-Savon aluekoordinaattori
Savon koulutuskuntayhtymä
Kati Lundgren, kati.lundgren@sakky.fi, 044 785 3525
Anu Salo, anu.salo@sakky.fi, 044 785 4019
www.ekokompassi.fi

 
ympäristönsuojelu
ekologisuus
kilpailuetu
vastuullisuus
Ekokompassi
Keposa-hanke
Savon koulutuskuntayhtymä

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva