Yhteis-
metsien
suosio on
kasvussa

Teksti Jouni Partanen Kuvat Pixabay, Jouni Partanen
Yhteismetsät sopivat nykyaikaan, sillä ne ovat vaivaton tapa omistaa metsää sekä harjoittaa kestävää metsätaloutta.

Yhteismetsä metsän omistusmuotona yleistyy jatkuvasti. Uusia yhteismetsiä on perustettu Suomeen viime vuosina kymmeniä, ja niiden pinta-ala on ollut noin 20 000 hehtaaria vuosittain. Suosioon on useita syitä. Yhteismetsät ovat edelleen yksityismetsiä, joiden veroaste on normaalia alempi, ja tavalliselle yhteismetsän osakkaalle omistusmuoto on todella vaivaton. Vähimmillään riittää, että ilmoittaa hoitokunnalle pankkitilin numeron metsän tuoton jakoa varten.

Liityttäessä yhteismetsään menetetään määräysvalta omaan metsämaahan, mutta vastineeksi saadaan osuuksia koko yhteismetsän alueeseen. Yhteismetsän tuotto jaetaan osakkaille osuuksien mukaan. Toiminta päätetään vuosikokouksessa, samalla lailla kuten esimerkiksi asunto-osakeyhtiössä, joten kaikki osakkaat voivat osallistua päätöksentekoon. 

YHTEISMETSÄN TOIMINTAA pyörittää joko toimitsija tai hoitokunta. Se hoitaa asioita vuosikokouksen linjausten mukaisesti. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä, joten asiat menevät varmuudella eteenpäin. Yhteismetsät tuottavat hyvin, koska niitä hoidetaan kestävästi ja metsäsuunnitelman mukaan.

Monet metsänomistajat ovat hoitaneet metsiään kestävästi ja hyvin. Heille liittyminen yhteismetsään varmistaa samanlaisen metsänhoidon jatkumisen. On myös sellaisia metsänomistajia, joilla ei ole riittävästi aikaa tai osaamista metsien hoitamiseen. Heille yhteismetsä tarjoaa mahdollisuuden jatkaa metsänomistusta tuottavasti ja vaivattomasti. 

Metsäkaari-hanke
Projektipäällikkö, LKV, Jouni Partanen
Puh. 046 923 2035
jouni.partanen@metsakeskus.fi
www.metsakeskus.fi/metsakaari

 

Metsäkaari-hanke
Yhteismetsä
metsänomistaja

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva