Uudistuksia opin tiellä

Uudistuksia
opin tiellä

Teksti Digimag/Marlene Sanoukian Kuva Mika Tammilehto ja Ilmari Hyvönen
Koulutusuudistukset vastaavat työelämän tarpeisiin ja helpottavat opintojen aloittamista.

Vuosi 2018 toi mukanaan useita opiskeluun ja opintojen ja työelämän yhdistämiseen liittyviä muutoksia ammatillisen koulutuksen reformin ja vuoteen 2020 asti jatkuvan korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen myötä.

Ammatillisen koulutuksen uudistaminen on ollut välttämätöntä siksi, että tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista, erilaistuvaa osaamista ja ammattitaitoa. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja on lisätty ja sääntelyä on purettu.

– Työn muutos edellyttää tutkinnoilta nykyistä enemmän joustavuutta ja valinnan mahdollisuuksia myös nykyisten tutkintojen yli. Tästä syystä erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintoja on koottu nykyistä laajemmiksi kokonaisuuksiksi, jotka tarjoavat tutkinnon suorittajalle paremmat mahdollisuudet osaamisen kasvattamiseen juuri hänen työhönsä ja urasuunnitelmiinsa soveltuvilla kokonaisuuksilla, perustelee opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehto.

Opintoihin voi hakea läpi vuoden. Keväällä peruskoulunsa päättäneille ja ilman toisen asteen tutkintoa oleville on myös yhteishaku, ja he myös suorittavat koko tutkinnon. Muihin osaamistarpeisiin vastataan tutkinnon ohella yhä enemmän tutkinnon osilla.

Koska oppimista on lisätty työpaikoilla, työllistyminen helpottuu. Opiskelija voi solmia oppi- tai koulutussopimuksen tai yhdistää ne joustavasti. Ammattitaidon hän osoittaa käytännön työtehtävissä pääosin työpaikoilla.

KORKEAKOULUT PUOLESTAAN uudistavat valintakoemenettelyjään vähentääkseen tarpeettomia välivuosia ja aikaistaakseen opintojen aloitusta. Opiskelijavalintoja uudistetaan vuoteen 2020 mennessä yhä todistusvalintapainotteisemmiksi kulttuuri- ja taidealoja lukuun ottamatta. Valintakokeita järjestetään kuitenkin jatkossakin niille, joita ei voida valita todistusten perusteella. Sekä todistukseen että pääsykokeeseen perustuvasta yhteispistevalinnasta luovutaan, ja useille aloille kehitetään yhteisiä pääsykokeita.

– Yhteispistevalintaa on vielä tänä keväänä laajasti, mutta jo viime vuonna sen osuus pieneni ja todistusvalinnan osuus kasvoi, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sekä lukiokoulutuksen osaston opetusneuvos Ilmari Hyvönen

Ensi vuonna ainoastaan todistusten perusteella on sovittu valittavan yli puolet hakijoista. Pääsykokeita on jo useilla aloilla kevennetty, jotta pitkää valmentautumista ei tarvita. Tärkeintä opiskelijavalinnassa on Hyvösen mukaan se, että hakija voi siirtyä sujuvasti toiselta asteelta korkeakoulutukseen ja saada muitakin mahdollisuuksia, jos esimerkiksi ylioppilastutkinto ei ole sujunut hyvin.

Valmiuksia korkeakouluopintoihin voi osoittaa muillakin tavoilla. Avoimen yliopiston väylää kehitetään esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa ja Jyväskylän yliopiston koordinoimassa Toinen reitti yliopistoon -kehittämishankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää, pilotoida ja vakiinnuttaa käyttöön erilaisia reittejä korkeakouluopintoihin ylioppilastutkinnon lisäksi.

Lähteet: minedu.fi, avoin.jyu.fi, opintopolku.fi

Vuoden 2019 yhteishaut

• Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus 19.2.–12.3.2019

• Vaativana erityisenä tukena järjestettävä ammatillinen koulutus 13.3.–3.4.2019

• Perusopetuksen jälkeisten opintojen valmistavat koulutukset 
21.5.–23.7.2019

• Korkeakoulut, kevään toinen yhteishaku 20.3.–3.4.2019

• Ammatilliseen koulutukseen voi hakea ympäri vuoden jatkuvan haun kautta. Lisätietoa koulutuksista, joihin voi hakea jatkuvan haun kautta, saa oppilaitosten verkkosivuilta tai Opintopolusta.

Lähde: Opintopolku.fi

ENSIKERTALAISKIINTIÖT

Kevään 2016 yhteishausta alkaen korkeakouluilla on ollut velvollisuus varata osa opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Heitä ovat ne, jotka eivät ole ottaneet vastaan tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa eivätkä suorittaneet tutkintoa suomalaisissa korkeakouluissa. Poikkeuksena ovat ne ennen syksyä 2014 opintonsa aloittaneet, joilla ei ole korkeakoulututkintoa. 

Aidosti ensikertalaisia hakijoita ovat ne, jotka eivät ole vastaanottaneet korkeakoulupaikkaa myöskään keväällä 2014 tai aiemmin alkaneesta koulutuksesta. Kiintiöiden tarkoi-
tuksena on kohdentaa opiskelupaikkoja mahdollisimman monelle ja toisaalta parantaa opintojen loppuun saattamista.

TODISTUSVALINNAT

Todistusvalinnalla täytettävistä korkeakoulupaikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville. Kevään 2020 yhteishausta lähtien käytössä olevassa ammattikorkeakoulujen ylioppilastutkinnon perusteella tehtävässä todistusvalinnassa pisteytetään viisi ainetta, mutta hakija voi tulla valituksi myös neljän aineen pisteillä. Yliopistojen todistusvalinnassa pisteytetään noin 4–6 ainetta alasta riippuen.

Ammattikorkeakoulujen ammatillisen perustutkinnon perusteella tehtävässä todistusvalinnassa lasketaan kolmen yhteisen tutkinnon osan arvosanojen ja tutkinnon painotetun keskiarvon tuottama yhteispistemäärä. 

Koulutus
opiskelu
opiskelupaikka
pääsykoe

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva