Työelämän megatrendit

Työelämän
megatrendit

Teksti Digimag/Marlene Sanoukian, Kuva Shutterstock, Elli Aaltonen & Miikka Pirinen
Työn tekemisen muodot ja ammatit muuttuvat yhteiskunnan yleisen kehittymisen myötä. Millaisia megatrendejä asiantuntijat havaitsevat 2020-luvun työelämässä?

Työelämässä toimiminen edellyttää joustavuutta ja ajan hermoilla pysymistä. Vaikka megatrendit ovat pitkäkestoisia ilmiöitä, joiden vaikutus ilmenee vähitellen, ne on hyvä tiedostaa, jotta niiden mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin osataan tarttua hyvissä ajoin.

Tampereen yliopiston työelämäprofessori Elli Aaltonen ja Sitran uuteen työelämään ja kestävään talouteen erikoistunut asiantuntija Perttu Jämsén nostavat esille viisi työelämään vaikuttavaa tekijää: teknologian kehittymisen, väestön ikääntymisen, työn sisällöllisen murroksen ja työhyvinvointiin panostamisen, kansainvälistymisen sekä ympäristön merkityksen työelämälle. Näistä keskeisimpinä Jämsén pitää väestön ikääntymistä ja teknologian kehittymistä.

1. Teknologian kehittyminen
Jämsénin mukaan teknologian kehittyminen uudistaa toimialoja ja vaatii työelämässä uudenlaista osaamista. Vastakkainasetteluja kannattaa kuitenkin välttää, sillä uudet kehityssuunnat eivät ole ainoastaan uhkia vaan mahdollisuuksia, ja vaikka työtehtäviä poistuu, myös uutta työtä syntyy. Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja ja innostuneita teknologiasta ja näin ollen hyviä kehittämään sitä. Suomalaisilla onkin hyvät mahdollisuudet menestyä data- ja kiertotaloudessa kehityksen kärjessä.

Vaikka monilla aloilla ollaan huolissaan siitä, että automaatio ja digitalisaatio vähentävät työpaikkoja, Aaltonen arvioi, ettei vähentyminen ole välttämättä kovin dramaattista vaan teknologian hyödyntämisen kautta voidaan kehittää palvelutoimintaa, kun aikaa jää enemmän asiakaspalvelulle. Digitalisaatio ei myöskään aina vie työtä pois syrjäseudulta vaan myös tuo sitä sinne, koska etäisyydet menettävät merkitystään.

2. Väestön ikääntyminen
Koska elämme terveempinä kauemmin ja teknologia kehittyy nopeasti, muutosten määrä työuralla tulee kasvamaan ja osaamisen uudistaminen työuran aikana on yhä useammalle välttämätöntä.

Jämsénin mukaan yhden koulutuksen ajattelutavasta täytyy päästää irti. Osaamista on parempi uudistaa työn ohessa kuin alaa vaihtamalla, joten työpaikkojen merkitys oppimisympäristönä kasvaa. Oppilaitosten ohella työpaikkojen rooli osaamisen tuottajina korostuu.

Mitä paremmin työssä tapahtuva osaamisen kehittyminen tunnistetaan, sitä systemaattisempaa osaamisen johtamisesta voidaan saada ja sitä paremmin muutoksessa voidaan pysyä mukana.

3. Työn murros ja työhyvinvointiin panostaminen
Teknologian kehittymisen ansiosta työtä voidaan entistä enemmän tehdä muuallakin kuin työpaikalla, joten työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy. Aaltosen mukaan tämä edellyttää uutta tapaa tehdä työtä verkostomaisesti ja projektimaisesti. Kun hierarkiat alkavat murtua, organisaatioiden tulee olla ketteriä ja kyetä tekemään rakenteellisia 
uudelleenjärjestelyjä.

Jämsénin mielestä toimialamuutoksia ja osaamisen tarpeita on hyvä kyetä ennakoimaan myös yksilötasolla, jotta työntekijä voi edetä urallaan ja löytää uusia haasteita. Osaamista voidaan siis kehittää useiden toimijoiden yhteistyöllä. Suomessa sekä koulutus että osaaminen ovat korkealla tasolla, joten meillä on verraten hyvät mahdollisuudet pärjätä työn murroksessa.

Aaltonen ennakoi, että henkilöstön merkitys johtamisessa kasvaa olipa kyse sitten julkisesta tai yksityisestä organisaatiomuodosta. Kun työntekijät ovat motivoituneita ja luottavat yrityksen johtoon, työn tuottavuus paranee.

4. Kansainvälistyminen
Suomen kansainvälistyessä organisaatiot ja yritysten asiakkaat eivät enää ole kulttuurisesti yhtenäisiä. Työelämässä tarvitaan Aaltosen mielestä eri kulttuureja edustavia työntekijöitä, jotka osaavat kohdata ja ymmärtää eri kulttuureja edustavia asiakkaita.

Keskinäisriippuvaisessa maailmassa uuden työn syntymiseen vaikuttavat Jämsénin mukaan myös kansainväliset päätökset ja globaalit suhdanteet.

5. Ympäristön merkitys työelämälle
Jämsénin mukaan ekologiseen kestävyyskriisiin voidaan vastata siirtymällä kiertotalouteen. Luonnonvaroja ylikuluttavasta talousmallista siirrytään kestävään hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa voidaan aiempaa tehokkaammin hyödyntää raaka-aineita ja suunnitella aiempaa kestävämpiä ja korjattavampia tuotteita tai muuttaa tuotteen omistaminen sen kierrättäväksi palveluksi. Kansallisella tasolla voidaan säätää kannusteita ja rakenteita niin, että ne tukevat tällaisten palveluiden tuottamista ja kehittämistä. Kysymys ei ole vain sopeutumisesta muuttuviin olosuhteisiin vaan uudenlaisesta liiketoiminnasta ja kilpailukyvystä.

Myös Aaltosen mielestä työelämässä tulee tiedostaa, että luonnonvarat ehtyvät ja ilmasto rasittuu. Organisaatioiden tulee tuottaa tuotteita puhtaasti vähillä raaka-aineilla tai kierrätettävillä materiaaleilla. Julkinen palvelu puolestaan joutuu entistä enemmän huomioimaan esimerkiksi sen, miten jätteet hoidetaan tai miten työmatkat tehdään.

 

Bisnes
Bisnes2020
Megatrendit
työelämä

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva