Työelämä ja 

(epä)tasa-arvo
 

Teksti: Jere Lehtonen Kuva: Niina Stolt/Studio Onni
Palkkatasa-arvon puute Suomessa edustaa laajempaa yhteiskunnallista ongelmaa, jossa naisten työkapasiteettia ei hyödynnetä täysimittaisesti. Ongelma nivoutuu omaksuttuihin talouden ja yhteiskunnan rakenteisiin, joiden muuttamiseen tarvitaan asenteiden tai lainsäädännön muutosta.

Naisten ja miesten välinen palkkatasa-arvo on aihe, josta on puhuttu ja joka puhuttaa paljon. Puhe ei näytä kuitenkaan tilannetta korjanneen, sillä sukupuolten välinen palkkaero elää ja voi edelleen hyvin.

- Naisen euro on edelleen 83 senttiä, ja tämä koskee myös yrittäjänaisia, kertoo Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander.

Naiset ovat miehiä enemmän yksin- tai pienyrittäjiä. Naisten yritykset eivät tyypillisesti kasva ja kansainvälisty, kuten miesvetoiset alat. Naisia ei myöskään näy suuryritysten johtopaikoilla suhteellisen osuutensa edellyttämää määrää.

Estlander näkee syyksi vanhemmuuden kulujen eli vauvalaskun epäreilun jakautumisen yhteiskunnassa. Se johtuu pitkälti työelämän segregaatiosta, eli työtehtävien jakautumisesta sukupuolten mukaan.

- Vaikka Suomi on hyvä paikka elää, vaikka meillä on korkea koulutustaso ja tasa-arvoiset oikeudet mielipiteen ilmaisuun, silti Suomella näyttää olevan varaa jättää naisten kapasiteetti taloudellisesti ja moraalisesti hyödyntämättä, Estlander jyrähtää.

Sukupuoli vaikuttaa palkkaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan keskimääräinen naiselle maksettava säännöllisen työajan palkka on Suomessa 83 prosenttia miehen palkasta. Noin puolet erosta selittyy naisten ja miesten työskentelystä eri aloilla ja eri tehtävissä, mutta merkittävästi, palkkaeroa löytyy myös saman koulutustaustan ja samoissa tehtävissä toimivien työntekijöiden välillä.

Naisten urakehitys on myös miesten urakehitystä hitaampaa. Määräaikaiset työsuhteet ovat kasautuneet erityisesti nuorille ja korkeasti koulutetuille naisille. Osa palkkaerosta pohjautuu näin rakenteelliseen syrjintään.

-RUOTSISSA VAUVALASKUN tasa-arvoinen jakautuminen on ratkaistu lainsäädännön keinoin. Meillä tuporatkaisut ovat ajaneet parlamentaarisen päätöksenteon ohi.

Yrittäjänaisten liiton tietojen mukaan yhdestä lapsesta lankeaa äidin työnantajalle keskimäärin 17 000 euron lasku.  Se on osuus, jonka Kela jättää korvaamatta, ja joka äidin työnantajan on maksettava. Tämä luonnollisesti hillitsee työnantajien halua palkata nuoria naisia, mikä on yksi tulppa naisten palkkakehitykselle.

Tämä johtuu pitkälti työelämän eriytymisestä miesten ja naisten töihin, mikä tarkoittaa valtavaa rasitetta naisvaltaisille aloille, ja sitä myötä myös naisyrittäjille.

- Julkisella sektorilla ja suurissa yrityksissä tämä ongelma peittyy. Mutta 64 prosenttia Suomen työntekijöistä saa leipänsä pk-yrityksistä ja etenkin pienissä yksityisissä yrityksissä ongelma tuntuu, Estlander kertoo.

- Isot yritykset ovat globalisoituneet ja lähteneet maailmalle samalla, kun yksinyrittäjien määrä on lisääntynyt. Tämä on valtava talouden rakenteen muutos, jota ei ole huomioitu.

NIIN SANOTTU äitiriski, joka tarkoittaa vauvalaskun maksattamista äidin työnantajalla, käytännössä ajaa nuoria naisia pätkätöihin. Tämä tarkoittaa myös naisten eläketulojen vähäisempää karttumista ja siten koko naisen elämän mittaista taloudellista epätasa-arvoa.

Yrittäjille, jotka toimivat naisvaltaisilla aloilla, nämä kulut ja riskit luonnollisesti kertautuvat, vaikeuttaen yrityksen kasvua.

Voidaan toki myös esittää vastaväite, että tämä ongelma johtuu henkilökohtaisista valinnoista: naiset valitsevat taloudellisesti vähemmän kiinnostavan ammatin tai alan. Tämän väitteen kääntöpuoli on kuitenkin se, että niin sanottuja naisten töitä, mikä usein tarkoittaa uudistavaa ja ylläpitävää työtä, kuten hoitotyötä ja monia palvelualoja, ei noteerata taloudellisesti.

- Asenneongelmastahan tässä on kyse, ja asenteet muuttuvat kaikkein hitaimmin. Meillä on varpaat agraariyhteiskunnassa ja savupiipputeollisuudessa, Estlander toteaa.

-EIVÄT SUOMALAISET miehet ole sen sovinistisempia kuin Ruotsissakaan. En sellaista junttia ole tavannut, joka sanoisi, että naiset kyykkyyn. Useimmat miehet eivät ikinä aseta lapsiaan sukupuolen vuoksi lokeroihin. Tällaisia asenteita ei yksinkertaisesti enää ole.

- Kuitenkin, kun lapsi sairastaa, useimmiten nainen jää kotiin hoitamaan. Rahahan siinä usein ratkaisee: totta kai pienempipalkkainen jää kotiin hoitamaan.

Estlanderin mukaan ratkaisuna olisi eduskunnan puuttuminen ongelmaan ja vanhemmuuden kustannusten tasaaminen lainsäädäntöteitse, Ruotsin mallin mukaan.

- Yrittämisen edellytykset pitää saada tasa-arvoiseksi ja veropolitiikka sellaiseksi, että yrittäminen kannattaa, Estlander listaa.

JULKISEN TALOUDEN kasvattamista hän ei kuitenkaan kannata. Velkaantumiseen ei enää ole varaa.

- Maksutaakkaa pitää tasata tuloveroa maksavien kesken. Ja koko yhteiskuntahan siitä hyötyy, kun naisten kapasiteetti saadaan täysimittaisesti käyttöön. Ei ole oikein ja reilua, että Kelan korvaamatta jättämä vauvalaskun osuus peritään äitien työnantajilta.

Suomalaisten naisten koulutustaso on OECD-maissa sijalla 4, verrattuna suomalaisten miesten 14. sijaan. Naiset ovat enemmistöinä esimerkiksi yliopistoissa ja korkeakouluissa ja he vievät miehiä useammin opintonsa loppuun. Kun koulutus on verovaroin maksettu, merkitsee korkeasti koulutettujen naisten hyödyntämättä jättäminen hukkaan heitettyä investointia koko yhteiskunnalle.

- Suomen valtti on yhä enemmän osaamisessa. On käsittämätöntä, sekä taloudellisesti että moraalisesti kestämätöntä, jättää naiset sivuun, Estlander sanoo.

- Suomen menestys edellyttää uusia kansalaisia ja käytettävissä olevan osaamiskapasiteetin hyödyntämistä.

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva