Tulevaisuuden puutaloutta

Teksti Digimag/Jere Lehtonen Kuvat Pixabay

Puu venyy teollisuuden raaka-aineena yllättävän moneksi. Perinteisten paperin, rakennuspuun ja polttoaineen rinnalle puusta on kehitetty esimerkiksi biohajoavia pakkausmateriaaleja, tekstiilejä puuvillan korvaajaksi, betonin notkistajaa, kipsiä sairaanhoitoon, pihkasalvoja haavanhoitoon, luonnonkosmetiikkaa ja jopa syöpälääkkeitä. Tutkijatohtori Virpi Virjamo Itä-Suomen yliopistosta voitti äskettäin Slushin tiedekilpailun puuperäisten antibioottien tutkimuksella. Mikä puusta tekee niin monipuolisen ja mitä se tarkoittaa metsätalouden tulevaisuuden kannalta?

‒ Luonnolla on ollut muutamia satoja miljoonia vuosia aikaa tehdä puista monipuolisen kemian ja rakenteen omaavia selviytyjä, yliopistotutkija Antti Haapala Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta kertoo.

‒ Perinteisesti puun selluloosasta on jalostettu kuituja ja niistä paperi- ja pakkaustuotteita. Selluloosa ja hemiselluloosa ovat kokoelma erilaisia sokereita, joiden jalostus myös erilaisiksi kemikaaleiksi osataan jo hyvin - tunnetuimpia lienevät ksylitoli ja erilaiset alkoholit.

‒ Puussa on myös hyvin monimutkaisia uuteaineita, joita voi jalostaa esimerkiksi kosmetiikkaan. Eri puulajeilla on myös erilaiset kemiat, joten niistä saa eri aineita eri käyttötarkoituksiin. Koivun kuoresta löytyvä betuliini toimii kolesterolilääkkeenä, männyn kuoresta taas voidaan erottaa vanilliinia.

‒ Eri asia sitten on, mitä puusta loppujen lopuksi päädytään tekemään. Se riippuu siitä, saadaanko tuote kaiken jalostamisen jälkeen kannattavaksi ja löytyykö sivujakeina pidettäville tuotteille riittävän suuret markkinat, Haapala toteaa.

MONESSA UUDESSA tuotteessa kehittämisen kustannukset ovat kovat. Uutuus pitää lähtökohtaisesti voida skaalata kannattavan liiketoiminnan mittoihin. Pienempien ja ketterämpien firmojen etu on, että ne voivat lähteä markkinoille pienemmillä volyymeilla, mikä kannustaa uudentyyppisten ideoiden käyttöönottoa. Perinteisemmän metsäteollisuuden isoille firmoille vaikkapa lääkeaineliiketoimintaan mukaan lähteminen merkitsee merkittäviä riskejä: pitkäjänteistä kehitystyötä, investointeja, uuden asiantuntijuuden haalimista ja uusia kumppanuuksia.

- Biotalouden suuria trendejä, joihin metsäteollisuus on kiinnostunut lähtemään mukaan, ovat muun muassa biopolttoaineet, öljyttömät biomuovit sekä komposiittimate-
riaalit. Tulevaisuudessa esimerkiksi muoviset kauppakassit saatetaan korvata puuperäisillä tuotteilla, Haapala sanoo.

- Erilaisia puusta jalostettuja loppu- ja välituotteita tulee markkinoille kasvavaa tahtia mutta kuluttaja ei välttämättä tunnista niitä. Samalla metsäteollisuuden ja -talouden osaaminen on taas arvossaan, kun pitää tietää miten puu saadaan metsästä tehtaalle, hajotetaan hallitusti rakenneosiinsa ja jalostetaan tuotteiksi. Toki yhä enemmän tarvitaan myös monipuolista prosessitekniikan, molekyylibiologian, kemian ja fysiikan osaamista. Tällä visiolla on melkoinen ero 2000-luvun alkuun, kun sellutehtaita lopetettiin ja oli muotia maalailla synkkiä näkymiä auringonlaskun alasta, Haapala toteaa.

KUINKA PALJON Suomen metsissä riittää sitten kasvunvaraa uuden teollisuuden tarpeisiin? Uusi puu -hankkeen sivuston mukaan kestävästi uusiutuvaa metsäkapasiteettia Suomessa olisi vielä 20 miljoonan 
kuution verran vuodessa käyttämättä.

‒ Lienee todennäköistä, että jonkinlaiseen kilpailutilanteeseen Suomessa ajaudutaan, kun perinteinen metsäteollisuus ja erilaiset jo suunnitteilla olevat biojalostamot kasvattavat puun kysyntää. Puutahan tuodaan tälläkin hetkellä Venäjältä eri tarpeisiin. Pelkän tuontipuun varaan suuren mittakaavan liiketoimintaa ei varmastikaan suunnitella, Haapala sanoo.
Perinteinen metsäteollisuus pitää jatkossakin pintansa.

‒ Perinteisillä kuitutuotteilla, kuten pakkausmateriaaleilla, on edelleen isot ja alati kasvavat markkinat, joten niitä kannattaa tehdä jatkossakin, Haapala arvioi. Painotuotteiden markkinat käyttäytyvät maailmalla hyvin eri tavoin, ja päivittäisessä käytössä olevilla pehmopaperi- ja hygieniatuotteilla on vakaa kulutuspohja jatkossakin.

‒ Massiivipuun käyttö ei myöskään varmastikaan häviä minnekään, päinvastoin biojalostamojen puunkäyttö lisää tukkipuun tarjontaa. Useissa tutkimuksissa on jo todettu puisten pintamateriaalien vähentävän asukkaiden stressiä. Lisäksi puu- ja hirsitalot ovat oikein tehtyinä allergiaystävällisiä ja homevapaita, minkä vuoksi niitä on jo alettu kokeilla myös julkisessa rakentamisessa, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, Haapala sanoo.

 

Puutalous
tulevaisuus
metsä
Talous

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva