Tukea vientiin

TEKSTI Digimag/Ilpo Lommi KUVA digimag arkisto
Vientimarkkinoille ei pidä eikä tarvitse lähteä yksin tarpomaan. Pohjois-Savon alueella ovat hyvin edustettuina sekä julkiset tahot, yksityiset konsultointiyritykset että erilaiset hankkeet, joista saa apua kansainvälistymiseen.
3 keskeisintä ensiaskelta vientiin

Kokosimme Pohjois-Savon keskeisten vienninedistämisorganisaatioiden asiantuntijoilta kolme ohjetta viennin suunnitteluun ja käynnistämiseen toimialasta riippumatta.

Silja Huhtiniemi
Toimitusjohtaja, Kuopion alueen kauppakamari

1. Tee kotiläksyt huolella. Huolellinen tutustuminen markkinaan maksaa itsensä takaisin ajassa sekä rahassa.
2. Varmista, että yritykselläsi on kansainvälisen liiketoiminnan osaamista ja kokemusta. Jos sitä ei vielä löydy omsta henkilöstöstä tai hallituksesta, on osaamista tarjolla myös useista viennin edistämis- ja tukipalveluista.
3. Sitoudu ja ole valmis panostamaan. Kansainvälisesti kasvavia yrityksiä leimaa lähes poikkeuksetta luja tahto onnistua.

Heidi Nousiainen
Rahoituspäällikkö, Finnvera Oy

1. Tee kasvu- ja vientisuunnitelma liiketoimintasuunnitelman lisäksi.
2. Vahvista tiimisi osaamista ja muita voimavaroja.
3. Suunnittele rahoitus, sillä kasvuun tarvitaan usein omaa pääomaa vieraan pääoman lisäksi.

Seppo Tossavainen
Senior advisor, Finpro

1. Laita yrityksen perusasiat kuntoon: strategiatyö hallituksessa ja operatiivinen johtoryhmässä, samoin avainhenkilötiimit ja johtaminen. Avainhenkilöillä pitää olla innostunut asenne ja hyvä kommunikaatiokyky vähintään englanniksi.
2. Tutki ja valitse potentiaalisimmat vientimarkkinat ammattimaisesti. Suunnittele ja valmistaudu hyvin potentiaalisten asiakkaiden ja kumppanien kohtaamiseen, koska ensivaikutelma on tärkein. Kehitä myyntikanavat, johda niitä ja paranna markkina-asemaasi jatkuvasti. Kommunikoi ulkomaisten kumppaniesi kanssa säännöllisesti ja laadukkaasti.
3. Talouden hallinta on tärkeää, erityisesti kassan suojelu. Jos siellä on rahaa, liki kaikki on mahdollista – jos ei, niin haasteita riittää. Kansainvälistymiseen pitää investoida. Kokemuksen mukaan rahaa menee keskimäärin noin kaksi vuotta enemmän kuin tulee.

Jari Vitikainen
Yrityspalvelupäällikkö, Pohjois-Savon ELY-keskus

Varmista, että tuotteesi tai palvelusi on sopiva kohdemarkkinalle,
Varaa riittävästi voimavaroja eli aikaa, rahaa ja osaavia henkilöitä,
Hyödynnä kokeneita kansainvälisen kaupan asiantuntijoita.

Tavaroiden tai palveluiden viennin käynnistäminen ei ole pikkujuttu edes kotimaan markkinoilla vakiintuneille toimijoille. Pienemmille ja nuoremmille kasvuhakuisille yrityksille se on vielä haasteellisempaa mutta ei mahdotonta, jos valmistautuminen on kunnollista ja vientiartikkelit kilpailukykyisiä sekä ulkomaisten markkinoiden kysyntää vastaavia.

Peruslähtökohdat ovat siten samanlaiset kuin pyrittäessä kotimaan markkinoille. Asiakkaan tunnustama kilpailukyky on löydyttävä. Lisänä ovat muun muassa vientikohdemaiden erilaiset lait ja muut normit sekä käytännöt, kielikysymykset ja logistiikka. Haasteet yleensä kasvavat, mitä kauemmas vientiä suunnataan.

Euroopan unionin sisämarkkina-alueelle ja etenkin naapurimaihin vienti on vaivattomampaa kuin muihin maanosiin. Lähtökohtaisesti kaikkialla muualla on markkina-alue runsaan viiden miljoonan asukkaan Suomea suurempi. Jos tuotteet ja palvelut ovat kilpailukykyisiä, on suurin haaste rakentaa toimivat myyntikanavat vientimarkkinoille.

Yksin ja umpimähkään ei vientiä kannata eikä tarvitse suunnitella. Siihen löytyy monenlaista apua, asiantuntemusta sekä rahoitusta. Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi suosittaa kääntymään monen vienninedistäjäorganisaation muodostaman Team Finlandin puoleen. Sillä on Pohjois-Savossa alueelliset asiantuntijat. Team Finlandin kautta vientiä aloittava saavuttaa laajasti julkiset kansainvälistymispalvelut.

‒ Kannattaa kääntyä suoraan kauppakamarin, ELY-keskuksen, Finnveran, Tekesin, alueellisten kehitysyhtiöiden ja Kuopion kaupungin yrityspalvelun puoleen riippuen siitä, millaisesta vientiprojektista on kyse ja missä vaiheessa suunnitelmat ovat. Ulkoministeriön suurlähetystöt, edustustot ja muu kansainvälinen verkosto voivat myös antaa apua ulkomailla.

‒ Pohjois-Savo on Suomen eturivissä alueellisessa viennin edistämisessä, sillä täällä on ollut jo ennen Team Finlandin perustamista hyvä ja laaja yhteistyöverkosto. Siinä ovat varsinaisten vienninedistämisorganisaatioiden lisäksi mukana muun muassa oppilaitokset, kehitysyhtiöt, Kuopion kaupungin yrityspalvelu ja elinkeinoelämän järjestöt. Lisäksi maakunnan vientiyrityksistä löytyy paljon opastusta ja kokemusta sudenkuoppien kiertämiseksi. Tässäkin asiassa Pohjois-Savossa vallitsee hyvä yhteistyöhenki, selvittää Huhtiniemi.

Hänen mukaansa viennin suunnittelussa ja käynnistämisessä pitää olla pitkäjänteinen, realistinen ja varata tarpeeksi voimavaroja eli aikaa, rahaa ja osaamista markkinaselvityksineen.

 ‒ Kyse on investoinnista kasvuun. Ulkomaankaupan riskejä ei pidä pelätä, jos ei väheksyäkään. Hyvin tärkeää on löytää oikeat yhteistyökumppanit kohdemaissa ja asiantuntijaverkosto avuksi kotimaassa.

Finnvera Oy:n rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen allekirjoittaa Huhtiniemen hyvät ohjeet ja näkemykset. Oman organisaationsa palveluista hän mainitsee vientitakuut saatavien varmistamiseksi jopa 90 prosenttiin asti, ulkomaisen ostajan tai hänen pankkinsa rahoittamisen isoimmissa kaupoissa, vientiin suuntautuvan valmistustuote-erän rahoittamisen sekä ulkomaisen asiakkaan taustojen selvittämisen muun muassa kansainvälisistä luottotiedoista.

Team Finlandin valtakunnalliseen johtoryhmään ja alueelliseen verkostoon kuuluva Nousiainen kehottaa ottamaan yhteyttä ensi alkuun Team Finlandin aluekoordinaattori Markku Koposeen, koska hänen kanssaan on hyvä alkaa selvittää seuraavia askelia viennin suunnittelussa ja edistämisessä.

FINPRON POHJOIS-SAVON senior advisor Seppo Tossavainen kertoo, että ensi vuoden alusta Team Finlandin ydintaustan muodostavat Finpron ja Tekesin yhdistämisellä syntyvä 
uusi Business Finland -organisaatio sekä Finnvera ulkoministeriön kanssa. 

‒ Vienti on keskeisimpiä valtion elinkeinopoliittisia panostuskohteita, koska tavoitteena on kaksinkertaistaa pk-yritysten nykyinen noin seitsemän miljardin euron vienti jo vuoteen 2020 mennessä. Kun Suomen kokonaisvienti on noin 80 miljardia euroa, on siitä suurin osa suuryritysten varassa. Tämä trendi on nyt muuttunut pk-yritysten merkityksen kasvaessa, ja sitä halutaan vahvistaa.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen yrityspalvelupäällikkö Jari Vitikainen toteaa, että ELY-keskus voi rahoittaa viennin käynnistämistä valmistelevia toimenpiteitä, kuten markkinatutkimuksia, messuosallistumisia sekä kansainvälisen asiantuntemuksen hankintaa ostopalveluna tai henkilöitä palkkaamalla.

Tukea
finpron
Team finland

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva