Teknologia luo tilaa luovuudelle ja tunneälylle

Teknologia luo 
tilaa luovuudelle
ja tunneälylle

Teksti Digimag/Marlene Sanoukian Kuva iStock
Suomen työelämässä menestytään kymmenen vuoden kuluessa asiantuntijuudella, oppimiskyvyllä ja hyvillä vuorovaikutustaidoilla. Rutiinityöt siirtyvät roboteille.
Työlainsäädännön muutokset kasvattavat työllisyyttä

Eduskunta hyväksyi vuonna 2015 lakimuutoksen, jonka ansiosta kaupat voivat nykyisin itse päättää aukioloajoistaan. Kaupan liiton, Päivittäistavarayhdistyksen ja Muotikaupan Liiton jäsenkyselystä koostuvan vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan lapsiperheet ja suurissa kaupungeissa asuvat kokivat aukioloaikojen vapautumisen helpottavan arkea. Kaupan yritykset puolestaan kokivat sääntelyn purkamisen lisänneen kilpailua.

Myös työtunnit, etenkin osa-aikaisten työtunnit, olivat lisääntyneet vapautuneiden aukioloaikojen myötä. Etenkin suurimmat työnantajat olivat lisänneet myös kokoaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden määrää.

Vuonna 2017 puolestaan voimaan tuli useita työlainsäädännön muutoksia, joiden tavoitteena on työllisyyden kasvattaminen ja yritysten työllistämiskynnyksen alentaminen. Muutoksia ovat esimerkiksi koeajan pidentyminen, määräaikaisen sopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa sekä muutosturvan ja työterveyshuollon laajentuminen.

Teknologian kehittyminen on muuttanut työelämää aina. Työ- ja elinkeinoministeriön Tekoälyajan työ -julkaisun mukaan nykyinen yhä lisääntyvä teknologian hyödyntäminen työelämässämme pienentää työpanosta ja voi tuhota työtehtäviä. Vuonna 2017 julkaistussa konsulttiyhtiö McKinseyn Suomea koskevassa raportissa arvioidaan, että keinoäly tuhoaa noin 15 prosenttia työpaikoista vuoteen 2030 mennessä ja muuttaa työn luonnetta huomattavasti tätä suuremmassa osassa tehtäviä. Jopa miljoona suomalaista voidaan joutua kouluttamaan uudestaan. Työn tekemistä on kuitenkin mahdollista kohdistaa enemmän arvoa tuottaviin tehtäviin tai työn tekemiseen entistä paremmin keinoälyn avulla. Keinoäly voi myös auttaa täysin uudenlaisten ammattien syntymistä.

TEKNOLOGIAN KÄYTÖN korostuminen työelämässä tuli esiin myös Suomalaisen Työn Liiton vuonna 2017 teettämässä Made by Finland -kampanjatutkimuksessa, joka selvitti suomalaisten mielipiteitä tulevaisuuden työelämästä ja siihen liittyvistä muutoksista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Myös muutokseen sopeutumista, oman ammattitaidon jatkuvaa kehittämistä ja kykyä toimia eri kulttuureissa pidettiin tärkeinä.

– Vaikka rutiinityöt siirtyvätkin ammateista koneille, kone ei vielä kykene kohtaamaan ihmistä ihmisten tavoin. Tämä korostuu entistäkin voimakkaammin tulevaisuudessa, Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala tähdentää. Hänen mukaansa perustaitojen, kuten teknologian käytön ja sen merkityksen ymmärtämisen, täytyy olla kunnossa, mutta kun halutaan erottautua muista, tarvitaan tunneälyä ja kykyä ymmärtää toista. 

– Kun keinoäly alkaa ohjelmoida itseään, ihmisen täytyy osata opettaa konetta toimimaan oikealla tavalla, sillä kone ei tee päätöksiä itse, Eljala jatkaa.

Ihmiskeskeisyys korostuu tulevaisuuden työelämässä Eljalan mukaan myös siinä, miten sitä hyödynnetään yhteisöissä, johtamismalleissa ja asiakasymmärryksessä. Työelämän toimijoiden on myös oltava mukautumiskykyisiä, luovia ja oppimiskykyisiä. Toisten motivointi ja opettaminen sekä yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat tärkeitä. Johtajat ovat valmentajia, jotka antavat alaistensa rakentaa menestyksen.

– Työelämässä vaaditaan uudenlaisia tapoja tehdä asioita, enää ei keskitytä vain yhden asian oppimiseen. Nuoremmat työntekijät kaipaavat työltä joustavuutta, vanhemmat puolestaan itsenäisyyttä, Eljala erittelee.

Työntekoon on Eljalan mukaan myös tulossa uudenlaisia, jakamistalouteen pohjautuvia malleja. Ulkopuolisten asiantuntijoiden ja freelancereiden käyttö lisääntyy projektipohjaisen työskentelyn myötä. 

– Työn muodot tulevat muuttumaan tavalla tai toisella, työntekijällä voi olla monta työnantajaa tai toimeksiantajaa tai hän voi olla osaomistajana yrityksessä, Eljala kuvailee. Kiinnostava kysymys hänen mukaansa onkin, ovatko raja-aidat häviämässä. 

TULEVAISUUDEN TYÖTEHTÄVISSÄ painottuu myös asiantuntijuus työnimikkeiden muuttuessa. Esimerkiksi kaupan myyjä on jo nykyisin Eljalan mukaan moniosaaja, jonka työhön kuuluu asiakkaiden kohtaaminen ja neuvonta. Rutiiniostoksia voi tehdä ilman myyjän apua, mutta itsepalvelukassojen käyttö voi lisätä henkilökohtaista palvelua. Työnkuvat muuttuvat muillakin aloilla. 

– Dronet voivat lennättää postin kotiovelle ja kaivosteollisuuden työntekijät voivat tehdä etätyötä robotteja valvoen, Eljala visioi.
Asiantuntijuudesta myös maksetaan tulevaisuudessa eniten. 

– Esimerkiksi koodareiden peruspalkka on keskivertotasoa, mutta jos koodari on kehittänyt osaamistaan huipputasolle, se voi edesauttaa palkan kasvua, Eljala toteaa.

VAIKKA TYÖELÄMÄ on murroksessa, perinteisiäkin arvoja vaalitaan yhä.

– Turvattu työpaikka ja vakaa tulevaisuus ovat edelleen tärkeitä nuoremmillekin, vaikka ne eivät enää välttämättä ole mahdollisia nykymaailmassa, Eljala arvioi. Suomalainen työelämä on kuitenkin Eljalan mukaan hyvällä tasolla kansainvälisesti verrattuna yhteistyön, osaamisen ja keskinäisen luottamuksen ansiosta. Se luo varmasti vakaan pohjan tulevaisuudellekin. 

Lähteet: suomalainentyo.fi
julkaisut.valtioneuvosto.fi

Teknologia
tulevaisuus
työpaikka
luovuus
tunneäly
robotit
robotiikka
asiantuntijuus

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva