Tehoa

taimikonhoitoon

Teksti: Rieti Jauhiainen Kuva: Luonnonvarakeskus
Taimikonhoito on tärkeä osa metsänuudistamista ja -hoitoa. Perinteisesti homman ovat hoitaneet metsuri ja raivaussaha. Konekitkennällä on mahdollista leikata myös kustannuksia.

Konekitkentä on uusi menetelmä, jossa taimikon kehitystä haittaava puusto poistetaan juurineen kitkemällä. Sahaamalla katkaistusta kannosta syntyy tyypillisesti useita nopeasti kasvavia vesoja, mutta kitkennässä taimikonhoitotarve ei yleensä uusiudu.

- Taimikonhoitoon on ollut kehitteillä koneita jo vuosia, mutta kustannustehokkuutta ei ennen kitkentäkonetta saavutettu, toteaa tutkija Karri Uotila Luonnonvarakeskuksesta.

- Aiemmat kokeilut ovat perustuneet sahaustyyppisiin ratkaisuihin, jolloin vesomisesta ei ole päästy eroon ja taimikolle on pitänyt palata parin vuoden jälkeen aina uudelleen.

Konekitkentä tehdään yleensä hakkuukoneella, jonka puomiin on liitetty kitkevä perkaaja, ja siihen soveltuvat parhaiten kivennäismaiden 4–6-vuotiaat istutuskuusikot ja -männiköt sekä 6–8-vuotiaat kylvömänniköt. Työpäivä riittää tyypillisellä kohteella reilun hehtaarin kitkentään, joten työn nopeus on verrattavissa metsurin suorittamaan varhaisperkaukseen.

- Koneen ja kuljettajan tuntikustannus on toki 2,5- kertainen verrattuna raivaussahamieheen, mutta tutkimusten mukaan konekitkennän kustannukset ovat n. 10 % alhaisemmat kuin metsurityönä toteutetun varhaisperkauksen ja myöhemmän taimikonhoidon kustannukset yhteensä.

On kuitenkin otettava huomioon, että noin 5 % taimista vaurioituu joka tapauksessa koneen renkaiden alle ja itse kitkentälaitetta käytettäessä. Myöskään alle puolentoista hehtaarin työmaille konetta ei kannata laittaa. Uotilan mukaan hyödyt näyttävät kuitenkin nykyisen tutkimustiedon perusteella ylittävän mahdolliset haitat.

- Kohteenvalinnassa on oltava tarkka maaston ja ajankohdan suhteen. Jos esimerkiksi kasvatettava puusto on liian pitkää, kone katkoo sen ja eihän homma silloin kannata. Sopivissa olosuhteissa kuski pystyy kyllä valitsemaan parhaat ajolinjat ja mahdolliset vauriot voidaan paikata niin, ettei muutaman vuoden kuluttua haittaa ole.

Tutkimustulokset puoltavat konekitkentää raivaussahatyöhön verrattuna myös lehtipuiden juuriston vähentämisessä. Juuristokilpailu, eli kilpailu kasvupaikan vedestä ja ravinteista, voi olla oleellisimmin tuotantopuuston kasvua rajoittava tekijä ja sen kitkentä poistaa lähes kokonaan. Tämän mainitsee myös Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistyksen johtaja Pekka Sahlman.

- Kun vähäarvoinen lehtipuusto kitketään kuin rikkaruoho penkistä, niin vaikutus varsinaisen tuotantopuuston kasvuun on siinäkin mielessä pitkäkestoisempi kuin sahalla taimikoita perattaessa. On hienoa, että koneellisen puunkorjuun rinnalle on nyt saatu kehitettyä koneellista metsänhoitoa.

Konekitkentä on ollut tähän asti käytössä lähinnä suuremmilla metsäfirmoilla, mutta menetelmä soveltuu Uotilan ja Sahlmanin mukaan myös yksityisille metsänomistajille. Kitkennän etuna on lisäksi metsikön helppokulkuisuuden säilyminen taimikkovaiheen läpi.

- Metsänhoitopalvelut ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostavan metsänomistajan kannattaa ehdottomasti kokeilla konekitkentää omien metsien hoitoon. Jos yhdellä taimikon käsittelykerralla päästään ensiharvennukseen asti, saadaan tulokseksi merkittävä kustannushyöty.

taimikko
taimikonhoito
konekitkentä

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva