Suunnitelmal-

lisesti kasvua kohti

Teksti: Arja Kangas Kuvat: Antti Haapakorva
Yrittäjän arki on hektistä eikä aikaa liiemmin jää tulevaisuuden visiointiin. Kasvua haettaessa olisi kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään, mihin suuntaan toimintaa viedään tulevaisuudessa ja millä keinoin.

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kasvun edellytyksiä heikentää tai ainakin hidastaa resurssien puute. Kun yritys on raivannut tiensä tiettyyn pisteeseen asti, eivät sisäiset resurssit enää riitä enempään kasvuun – vaikka intoa ja halua kasvulle olisikin.  Esimerkiksi 10-henkisen yrityksen arjen pyörittäminen imee helposti avainhenkilöiden voimavarat eikä kasvutavoitteisiin paneutumiseen jää yksinkertaisesti aikaa. 

- Tällaisessa tilnteessa johtamisjärjestelmää pitää kehittää, jotta paketti pysyy kasassa jatkossakin. Usein yrittäjällä itsellään on selkeät sävelet siitä, mihin suuntaan yritystä viedään, mutta arjen keskellä siihen ei ehditä paneutua koko henkilöstön kanssa, toteaa Talentreen toimitusjohtaja Antti Haapakorva. 

Hänen mukaansa kasvuun tähtäävällä pk-yrityksellä on hyvät edellytykset laajentaa yritystoimintaa, mikäli perustukset ovat kunnossa ja yhteinen tahtotila on selkeä. 

- Etenkin jos omistuspohja on laajempi, on kaikkien osakkaiden suksien oltava samassa suunnassa ja kaikilla pitää olla samanlainen käsitys tulevasta liiketoiminnasta. Kun kaikki ymmärtävät, mitä halutaan ja ymmärtävät sen samalla tavalla, sitoudutaan myös tavoitteisiin. Siltä pohjalta on hyvä lähteä tekemään strategiatyötä. 

Kun yritystä lähdetään kasvattamaan, on yrittäjän myös suunnattava katseet lukuihin. Haapakorvan mukaan yrittäjien ammattitautina tässä tilanteessa saattaa olla liiallinen optimismi. 

Tilintarkastajat suunnittelupöytiin

Kasvuun suuntaavan yrityksen taloudellisten edellytysten on ilman muuta oltava kohdillaan, kun päämääränä on kasvattaa toimintaa. Moni yrittäjä kääntyykin asiantuntijoiden puoleen, mutta paljon tehdään suunnitelmia ja toimenpiteitä ohittamalla tilintarkastaja, joka parhaimmassa tapauksessa tietää ja tuntee hyvin yrityksen taustan ja nykytilanteen. 

- Tilintarkastajan kanssa kannattaisi käydä keskusteluja siitä, mihin suuntaan yritystä kannattaisi lähteä viemään. Siksi kysyisinkin yrittäjiltä, oletko nähty tilintarkastajaasi? Monikaan pienyrittäjä ei ole, toteaa KPMG Kuopion johtaja Jere Niskanen

Hän viittaa kysymyksellään siihen, että yrittäjät eivät tunne tai keskustele riittävästi tilintarkastajan kanssa, joka kuitenkin on merkittävässä roolissa yrityksen kokonaisuuden kannalta. 

- Tilintarkastaja on 10- ottelija, jonka pitäisi tietää kaikki asiat. Rehellisesti sanoen taustalla on usein lisävoimia, jolloin tietoa löytyy muuhunkin kuin pelkästään tarkastustyöhön. 

- Kasvuyrittäjä etsii usein rahoitusvaihtoehtoja ja tilintarkastaja voi tarjota hyviä, vaihtoehtoisia näkökulmia rahoitustarpeeseen. 

Niskanen kehottaa yrittäjiä kääntymään kirjanpitäjän tai tilintarkastajan puoleen ennen kuin luovia ratkaisuja tehdään. Näin välttyy ikäviltä yllätyksiltä ja voi olla varma siitä, että kaikki toimet kestävä päivänvaloa. 

- Ihannetilanne on silloin, kun yrittäjällä on esimerkiksi kasvuidea ja suunnitelma, hän ottaa keskustelupalaverin tilintarkastajan kanssa, jossa käydään läpi asiat kirjanpidollisesti sekä verotuksellinen puoli huomioiden. 

 

- On helppo lyödä taulukkoon lukuja ja suunnitella liikevaihdon kasvua. Mutta monesti tuppaa unohtumaan se, että kulut realisoituvat nopeasti ja isoissa määrissä, kun taas tulot ovat pienempiä ja realisoituvat hitaammin. Siten rahoitustarve tulee monesti aliarvioitua ja eikä kasvuloikkaa pystytä tekemään pelkällä tulorahoituksella.

Haapakorvan mukaan rahoitustarpeen arviointi olisi hyvä tehdä jopa inhorealistisesti, sillä se voi helpottaa kasvupolun kulkua tuntuvasti. 

- Melkein suosittelisin, että rahoitustarpeesta tekee kolme skenaariota: realistinen arvioitu kasvu, positiivinen sekä negatiivinen skenaario. Ja vaikka se kaikkein negatiivisimman laskelman skenaario toteutuisikin, niin se laskelma on tehtävä siten, että siinäkin tapauksessa rahat riittävät. Skenaarioajattelulla saadaan kokonaisuudesta analyyttisempi.

Kasvustrategiatyöhön ryhdyttäessä työ saa alkunsa yrityksen nykytilannetta analysoiden. Yrityksen sisäiset vahvuudet ja ulkoiset muutosvoimat on tunnustettava, jotta tiedetään, millaisia mahdollisuuksia on luotavissa. Sen jälkeen pystytään kartoittamaan tulevaa työtä, mihin suuntaan toimintaa lähdetään viemään ja miten tavoitteisiin päästään.  

- Keskeinen asia on myös miettiä yrityksen kilpailuetua. Siinä pohdinnassa on oltava älyllisesti rehellinen, jotta kilpailuvaltit ovat todellisia. Esimerkiksi luotettavuus ei ole kilpailuvaltti vaan perusedellytys asiakkaan näkökulmasta. 

On selvää, ettei pk-yritysten tavallisessa arjessa ole aikaa miettiä tulevaisuuden strategiaa liiemmin, mutta Haapakorvan mukaan silloin tällöin asioiden mieleen palauttaminen on hyväksi. Usein myös kasvulle varattu strategia hukkuu fläppitaululle pelkäksi sanahelinäksi eikä todellisiin tekoihin päästä. 

- Toimenpidesuunnitelmassa pitää kirjata ylös konkreettisia asioita ja vastuualueita, kuka tekee ja missä kohtaa. Hedelmällisintä on tehdä suunnitelma yhdessä koko henkilöstön kanssa. Kun kasvusuunnitelma on olemassa, se on vietävä henkilötasolle ja saatettava suunnitelmat käytännön työhön.

Haapakorvan mukaan yrityksen kasvua suunniteltaessa on mielessä pidettävä ehdottomasti asiakas.  

- Suomalaiset ovat hirvittävän hyviä suunnittelemaan ja hiomaan tuotettaan viimeiseen asti. Voittajat ovat niitä, jotka heittäytyvät rohkeasti asiakaspintaan ja ryhtyvä dialogiin asiakkaan kanssa omasta tuotteestaan.

yrittäjyys
yrittäjä

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva