Savilahti-projekti

Teksti: Ilpo Lommi Kuva: Savilahti-projekti
Savilahden alueella on käynnissä Kuopion seudun merkittävin ja kokonaisvaltaisin kaupunkiympäristön kehitysprojekti.

Savilahti-projekti tähtää 2020-luvulla yhteensä 34 000 asukkaan, työntekijän ja opiskelijan keskittymään. Toimijoiden yhteismäärä lähes kaksinkertaistuisi siinä nykyisestä.  Näin suureen kehityskokonaisuuteen tarvitaan julkishallinnon ja yksityissektorin investointeja noin miljardi euroa. 

Kuopion tavoitteena on kanavoida Savilahteen kaupungin vetovoiman synnyttämää kasvua ja kehitystä niin, että sinne kohdistuu 2020-luvulla kolmannes uudesta asuntotuotannosta. Kun Savilahden alueella asuu nykyisin vain 30 henkilöä, kasvaisi asukasmäärä ensi vuosikymmenellä useaan tuhanteen.

Asukasmäärän lisääntyminen tuo opiskelukampuksena tunnettuun Savilahteen olennaisesti nykyistä enemmän eloa ja toimintaa ympärivuorokautisesti sekä myös viikonloppuisin ja kesäisin. Se merkitsee uusia palveluja sekä monenlaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia synergiahyötyjä. Elämä sykkii Savilahden uudessa kaupunginosassa ensi vuosikymmenellä 24/7 -rytmissä.

MYÖS OPISKELUKAMPUKSEN suunnitellaan kasvavan merkittävästi, kun alueelle siirtyy Savon ammatti- ja aikuisopiston sekä Savonia ammattikorkeakoulun opetusta. Siten siellä toimii ensi vuosikymmenellä kolmen koulutusasteen kampus. Opiskelijamäärä kasvaa 9 000:stä 15 000:een. Opetustyöpaikatkin lisääntyvät olennaisesti. Niin ikään kasvava tutkimus- ja tuotekehitystoiminta nostaa Savilahden alueen työpaikkamäärää kolmeentoista tuhanteen nykyisestä noin kymmenestä tuhannesta ensi vuosikymmenen lopulle mennessä.

Itä-Suomen yliopiston rehtori, professori Jukka Mönkkönen muistuttaa, että Savilahden rakentaminen kiinteäksi osaksi Kuopion keskustaa tuo kampukselle uutta elämää ja vetovoimaa. 

- Se parantaa merkittävästi myös yliopiston imagoa kansallisesti ja kansainvälisesti.
   Kuopion kaupunki on perustanut Savilahti-projektin, jonka vetäjänä toimii Antti Niskanen.  Hänen mukaansa alueen suunnittelussa painotetaan kestäviä arvoja, osaamisen laajaa hyödyntämistä ja yhdessä tekemistä. 

- Ne ilmenevät esimerkiksi liikenneyhteyksien, energiantuotannon, palvelujen ja vapaa-ajan kohteiden suunnittelussa sekä toteutuksessa. Käynnissä on mm. aurinkoenergian hyödyntämiseen, viisaaseen liikkumiseen ja kaukojäähdytykseen järvivedellä liittyviä hankkeita. Lisäksi kartoitetaan pysäköintiratkaisuja sekä puolustusvoimilta vapautuneiden Neulamäen luolastojen uusiokäyttöä, kertoo Niskanen.

SAVILAHDEN ALUEEN toimijat ovat myös käynnistäneet vuoden kestävän Savilahden vähähiilinen energiamalli – SaVE -yhteishankkeen. Se on osa Savilahti-projektia. Hanke selvittää vähäpäästöisten energiantuotantomuotojen, kuten aurinko- ja geoenergian käyttömahdollisuuksia sekä älykkään rakennusautomaation hyödyntämistä alueella. Vuoden mittaan järjestetään avoimia energiatehokkuuteen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyviä tapahtumia. Tämän vuoden lopussa arvioidaan mahdollisuutta toteuttaa useampivuotinen jatkohanke. 

Projektijohtaja Niskasen mielestä Savilahden sijainti on monessa suhteessa erinomainen. 

- Savilahteen on helppo tulla läheltä ja kaukaa. Etäisyyttä kaupunkikeskustaan on vain pari kilometriä, eli kohtuullinen matka kävellä tai pyöräillä. Keskusta-Savilahti -yhteyttä parannetaan muun muassa Niiralankadun muutoksilla. Luonnon ja vesistöjen läheisyys on erityinen valtti. Kallavesi, Neulamäen ja Puijon metsät ovat tulevien savilahtelaisten lähiliikunta-alueita.

 

Savilahti-projekti
kuopio
Kehitysprojekti

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva