Puunkorjuuteknologia
kehittyy
tulevina
vuosina

Teksti Digimag/Teemu Viemerö Kuva Shutterstock
Puunkorjuumenetelmät ovat ajan saatossa kokeneet lähes täydellisen koneellistumisen, mutta miten puunkorjuu tulee kehittymään tulevaisuudessa?

Suomessa ja Ruotsissa puunkorjuu on koneellistettu lähes täysin eli harvesterit kaatavat ja katkovat puut eikä metsureita enää juuri hakkuutyössä tapaa. Pohjoismaissa kehitetty korjuuteknologia on otettu laajasti käyttöön koko Euroopan alueella. Itä-Euroopassa hakkuiden koneellistaminen on edennyt nopeasti esimerkiksi Virossa ja Latviassa. Puolassa koneellinen hakkuu on lähtenyt yleistymään vasta viime vuosina. Siellä ajavana voimana on ollut työvoiman heikko saatavuus moottorisahalla tehtävään hakkuuseen.

‒ Koneiden kehityksessä voidaan nähdä useita päälinjoja. Ehkä tärkeimpänä tutkimuksen kehittämisen kohteen on koneiden maastoliikkuvuus. Monissa maissa metsät sijaitsevat vaikeissa maastoissa. Meille suomalaisille tuttuja heikosti kantavia maita löytyy esimerkiksi Baltian maista ja Pohjois-Saksasta. Myös Venäjällä turvemaalla kasvava metsä on yleistä. Lisäksi erityisesti talvisaikaan lämpenevä ilmasto lyhentää jo nyt routakautta, mikä heikentää puunkorjuun kannattavuutta juuri turvemailla. Myös jyrkillä rinteillä hakkuiden koneellistaminen etenee. Kuluneen vuosikymmenen aikana yhä useampiin Keski-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan meneviin koneisiin asennetaan teräsvaijeritalja, jossa vaijeria on 300 metriä. Tämän taljan avulla metsäkoneet kykenevät toimimaan paljon aikaisempaa jyrkemmillä rinteillä ja tuomaan kuormat turvallisesti alas myös sellaisista maastonkohdista, joissa renkaiden pito ilman vaijeria ei riitä, kommentoi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori ja ohjelmapäällikkö Antti Asikainen.

DIGITALISAATIOSTA ODOTETAAN apua myös maastoliikkuvuuteen. Eri tyyppisiä karttasovelluksia on jo nyt saatavilla maan kantavuuden ennustamiseen. Tulevaisuuden tavoitteena on valmistaa dynaamisia malleja, joissa esimerkiksi maaperän, puuston sekä ilman lämpötilan ja sadannan avulla ennustetaan maaperän kantavuutta jopa tuntitasolla. Digitalisaatio tukee myös puutavaran metsäkuljetuksen optimointia ja auttaa kuljettajaa suunnittelemaan sopivat ajojärjestykset. Kuljettajaa avustavat järjestelmät ovat olleet jo pitkään käytössä myös puutavaran katkonnassa.

‒ Tietokone tekee ehdotuksen optimaalisesta katkonnasta, jotta puutavarasta saadaan mahdollisimman korkea jalostusarvo. Nyt ollaan ottamassa entistä enemmän käyttöön paikkatietopohjaisia järjestelmiä, jotka ennustavat juuri edellä mainittua maaston kulkukelpoisuutta ja varoittavat esimerkiksi voimalinjoista, ulkoilureiteistä ja arvokkaista luontokohteista. Tulevaisuudessa järjestelmät opastavat kuljettajaa mahdollisimman taloudelliseen koneen käyttöön sekä polttoaineenkulutuksen että koneen vikaantumisen minimoimiseksi. Myös tehokkaiden työskentelytapojen tukeminen muun muassa puutavaran kuormauksessa ja puiden prosessoinnissa on kehittymässä, Asikainen kertoo.

PUUN DIGIKAUPAN suhteen monet metsäfirmat ovat tarjoamassa nettipohjaisia puutavarakauppapalveluita. Maaliskuussa julkiseksi avattu metsävara-aineisto mahdollistaa ostotarjousten tekemisen kohtuullisella tarkkuudella myytävistä kohteista. Lisäksi puun ostajat voivat hakea korjuukypsiä metsikkökuvioita tietokannoista ja ottaa yhteyttä metsänomistajaan. Lisäksi metsänhoitotöiden palvelut siirtyvät vähitellen nettiin ja niitä myydään entistä enemmän puukauppojen yhteydessä samassa palvelupaketissa.

‒ Juuri nyt kehitys etenee varsin nopeasti. Kokeilukulttuuri sopii hyvin juuri digitalisaation tuomien mahdollisuuksien testaamiseen ja tähän suuntaan metsäkoneteollisuus ja koneita käyttävät puunhankkijat ovatkin etenemässä, Asikainen kommentoi.

puunkorjuu
Luonnonvarakeskus
metsäkone
digikauppa
karttasovellus

Muita saman alan yrityksiä

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva