Opinpolku vei

Puolaan

Teksti Digimag/Heta Jyrälä Kuva Digimag/Mirka Happonen, Espen Aas
Kansainvälistyvät suomalaiset suuntaavat entistä enemmän ulkomaille opiskelemaan. Kaikkiaan noin tuhat suomalaista opiskelee lääketiedettä ulkomaisessa yliopistossa.

Ulkomaalaisissa korkeakouluissa on yhteensä noin 8 000 suomalaista tutkinto-opiskelijaa. Opiskelijoiden määrä ulkomailla on kaksinkertaistunut 10 vuodessa ja vastaa nykyään suuren suomalaisen ammattikorkeakoulun opiskelijamäärää. Eniten ulkomailla opiskellaan kauppatieteitä, humanistisia aloja, lääke- ja hoitotieteitä sekä yhteiskuntatieteitä. 

Kuopiolainen Benjam Kemiläinen, 25, opiskelee Bialystokin yliopistossa lääketiedettä. Kuusivuotisista opinnoista takana on 3,5 vuotta. Bialystokin kaupunki sijaitsee Itä-Puolassa, noin 200 kilometriä Varsovasta koilliseen, lähes kohtisuoraan etelään Helsingistä katsottuna. 

‒ Käyn kaikki opinnot englanniksi ja olen oppinut myös puolan kieltä. Varsinkin vanhemman väestön kanssa pärjäisi myös saksalla tai venäjällä englantia paremmin. Ensimmäinen vuosi meni siihen, että opin kuuntelemaan paikallista tapaa puhua. Ainoa helppo asia puolan kielen opiskelussa on, että siinä on suurin piirtein samat kirjaimet kuin suomessa, nauraa Kemiläinen.

Entuudestaan tuntematon Puola oli Kemiläiselle selvä valinta, sillä hän oli kuullut siellä opiskelusta paljon hyviä kokemuksia. Myös yläasteaikainen ystävä oli lähtenyt vuotta aiemmin Puolaan opiskelemaan, mikä vahvisti mielikuvaa. Kaiken kaikkiaan Puola osoittautui positiiviseksi yllätykseksi, sillä varsinkin kaupungeissa ollaan hyvin eurooppalaisia. Lisäksi esimerkiksi Bialystokissa on täysin uusi sairaalarakennus.

‒ Puolalaiset tykkäävät suomalaisista. Varsinkin yliopisto haluaisi houkutella sinne lisää suomalaisia opiskelijoita, sillä meillä on maine ahkerina ja tunnollisina tekijöinä, Kemiläinen kertoo.

POHJAKOULUTUKSELTAAN KEMILÄINEN on lähihoitaja. Kun hakeminen yliopistoon tuli ajankohtaiseksi, hän päätti lukea iltalukiossa lääketieteelliseen vaadittavat kurssit eli kemiaa ja fysiikkaa, biologiaa hän opiskeli itsenäisesti. Poikkeuksellisen hakuprosessista teki se, ettei Kemiläisellä ole lukion päättötodistusta. Jopa yliopiston opiskelijavalinnasta vastaavat olivat olleet ihmeissään siitä, miten asiassa tulisi edetä.

‒ Olen kenties koko Puolan ainoa ammattikoulupohjainen lääketieteen opiskelija. Mutta koska olen Suomessa jatko-opiskelukelpoinen sekä suorittanut vaadittavat lukioaineet, avautuivat yliopiston ovet minullekin, hymyilee Kemiläinen.

‒ Hain ennen armeijaa kerran myös suomalaiseen lääketieteelliseen ja armeijan jälkeen hain suoraan Puolaan, Kemiläinen taustoittaa.

Ulkomaalaisten korkeakoulujen hakukriteerit vaihtelevat koulusta riippuen. Puolassa lääketiedettä opiskelee noin 30 suomalaista, joista noin puolet on Kemiläisen kanssa samassa yliopistossa. Tärkeintä hakuprosessissa ovat hyvät arvosanat kemiasta sekä fysiikasta, biologiasta tai matematiikasta. Lisäksi hakijoille pidetään videohaastattelu, jossa kysytään sekä opiskelumotivaatiosta että tenttimäisiä kysymyksiä vaadituista kouluaineista. 

Ulkomaille ennätysmäärä opiskelijoita

ULKOMAISISSA KORKEAKOULUISSA opiskelee yhteensä noin 8 000 suomalaista. Määrä on laskettu Kelan opintotukea saavien mukaan. Suosituimmat opiskelumaat ovat Isossa-Britanniassa ja Ruotsi, johon lähtee lähes puolet opiskelijoista. Kaupallisen alan lisäksi ulkomailla opiskellaan eniten humanistia aloja, lääke- ja hoitotieteitä sekä yhteiskuntatieteitä. Suomalaiset valitsevat usein opiskelumaakseen toisen EU-maan. Opiskelemaan pääseminen voi olla helpompaa kuin Suomeen, mutta lukukausimaksuihin tulee varautua.

Tyypillinen ulkomaille lähtevä on 20–24-vuotias nainen, joka opiskelee Isossa-Britanniassa kauppatieteitä. Hän on kotoisin pääkaupunkiseudulta ja puhuu äidinkielenään suomea.
Ulkomailla korkeakouluopintonsa aloittavista noin 64 prosenttia on naisia. Luku on suurempi, kuin kotimaassa korkeakoulussa aloittavien naisten määrä, joka on 55 prosenttia. Opinnot myös aloitetaan yleensä ulkomailla hieman myöhemmin kuin kotimaassa, sillä 22 prosenttia aloittajista on yli 25-vuotiaita. Suomalaisessa korkeakoulussa vain 16 prosenttia aloittajista on sitä vanhempia.

Suhteessa enemmän ulkomaille lähtevät ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaiset. He myös päätyvät useimmiten ruotsalaiseen korkeakouluun. Kaikkiaan lähtijöistä 76 prosenttia on suomenkielisiä.

Lähde: Opetushallitus, Faktaa Express 3A/2017: Keitä ovat ulkomaalaisten korkeakoulujen suomalaiset tutkinto-opiskelijat? Tilastotietoja Kelan opintotuen saajista

LÄÄKE- JA HOITOTIETEIDEN ulkomailla opiskelun aloittaminen on kasvanut kymmenessä vuodessa yli nelinkertaiseksi. Lukuvuonna 2016–2017 ulkomaisessa korkeakoulussa aloitti noin 2 600 suomalaista opiskelijaa, joista noin 14 prosenttia aloitti lääke- ja hoitotieteissä. Myös kauppatieteiden ja oikeustieteissä aloittaneiden määrä on kasvanut reippaasti. 

Kemiläisen mukaan yksi syy ulkomailla opiskelun suosioon voi olla se, että Suomessa näihin korkeakouluihin on vaikea päästä ja nuoret haluavat nykyään enemmän kokemuksia ulkomailta sekä kokeilla siellä asumista, mihin opiskelu samalla sopii hyvin. Hänen mukaansa puolalaisessa opiskelukulttuurissa on korkea teoreettinen vaatimustaso.

‒ Kärjistetysti sanoen Suomessa lääketieteelliseen on vaikea päästä, mutta Puolassa siellä on hankala pysyä, hän kertoo.

Ensimmäisinä vuosina yliopistossa erotellaan jyvät akanoista erilaisin testein, joita on sekä päivittäin että viikoittain. Lisäksi kursseissa on väli- ja loppukokeet. Ensimmäisenä vuotena koetellaan opiskelijan sitoutumista opiskeluun, jolloin tippuu koko yliopistosta pois, mikäli saa kolmesta kurssista hylätyn arvosanan. Toisena opiskeluvuotena ollaan armollisempia. Jos vain kahdesta aineesta saa hylätyn, ne saa uusia seuraavana vuotena.

‒ Oman alan löytämisen jälkeen opiskelumotivaation ylläpitäminen on helpompaa. En juuri jaksanut opiskella, mutta nyt pärjään erinomaisesti. Tykkään alasta niin paljon, Kemiläinen intoilee.

Kemiläinen on tehnyt kaikki pidemmät harjoittelut ja kesätyöt Suomessa. Hän uskoo, että kansainvälinen kokemus on arvokasta ammattiin kasvaessa. Lisäksi hän pääsee kokemaan sekä puolalaisen että suomalaisen tavan toimia sairaalassa.

‒ Puolassa lääkärit ovat enemmän läsnä potilaiden sairaala-arjessa, sillä tietokoneet eivät saa siellä niin paljon huomiota. Suomessa puolestaan erinomaista on se, että täällä potilaita hoitaa todella hyvä moniammatillinen työryhmä. Puolassa lääkärit ja sairaanhoitajat vastaavat lähes kaikesta, Kemiläinen kuvailee maiden eroja.

Joillekin ulkomailla olo voi tuntua tauolle niin sanotusta oikeasta elämästä. Kemiläiselle arki on normaalia maasta huolimatta, sillä mukaan lähti myös silloinen kihlattu eli nykyinen vaimo. Myös perheenlisäystä on siunaantunut. Valmistumisen jälkeen perheen suunnitelmissa on paluu Suomeen ja Benjamin mahdolliset erikoistumisopinnot sekä tutkimustyö lääketieteen parissa.

‒ Ulkomaille kannattaa ehdottomasti lähteä. Tämä on kyllä sellainen kokemus ja elämys, jonka ottaisin koska tahansa uudelleen. Pitkien opiskelupäivien lomassa hitsautuu tosi hyvin yhteen muiden kanssa, kannustaa Kemiläinen.

opiskelu
Koulutus
Puola
lääketiede
lääkäri
Bialystok

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva