Opi

tehokkaasti

Teksti Digimag/Marlene Sanoukian Kuvat Digimag Arkisto
Nykyisin oppimisessa painotetaan sitä, miten oppija kartuttaa tietämystään sekä uuden tiedon omaksumisen että omien kokemustensa ja aiemmin oppimansa avulla.
Vinkkejä oppimiseen

MOTIVOI ITSESI
Motivaatio ja innostus ovat oppimisen a ja o. Pohdi, mikä sinua motivoi ja mihin tavoitteeseen haluat oppimisella päästä.

TEE MUISTIINPANOJA
Muistiinpanot selventävät opittavaa asiaa ja edesauttavat oppimista. Etenkin mielikuvakartat ovat oppijalle oiva apu.

KÄYTÄ HYÖDYKSI LUKUTEKNIIKOITA
Kaikkea ei yleensä ole tarpeen lukea, joten tekstiin voi tutustua sitä ensin silmäilemällä ja alkaa sitten lukea sitä valikoivasti esimerkiksi asiasanoja tai pääkohtia etsimällä.

LUO OPPIMISELLE SOPIVA MIELENTILA
Tutkijoiden mukaan suurin osa tiedosta opitaan parhaiten alitajuisesti. Kun mieli on rento, tiedon omaksuminen nopeutuu ja muistitoiminta tehostuu.

Lähdeteokset:
Dryden & Vos: Oppimisen vallankumous, suom. Veli-Pekka Ketola, Tietosanoma
National Research Council – WSOY: Miten opimme, suom. Ari Penttilä
Jyväskylän yliopisto: Yhdessä parempaa pedagogiikkaa

Kuopion opetusjohtajan Leena Auvisen mukaan hyvään oppimisympäristöön kuuluu hyvä oppimisilmasto, joka kokonaisuutena tukee ja innostaa lasta kokeilemaan ja oppimaan. Hän kertoo, että Kuopiosta on 10 koulua mukana NPDL-ohjelmassa (New Pedagogies for Deep Learning), joka on kolmivuotinen kansainvälinen oppimisen, opetuksen ja koulun toimintakulttuurin systeeminen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Sen tavoitteena on opettaa lapsille ja nuorille tulevaisuustaitoja ja kehittää heidän laaja-alaista osaamistaan. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa opiskellaan laajoja kokonaisuuksia, jolloin digitaalisuus ja uudenlaiset työkalut ovat ratkaisevassa roolissa.

Kuopiolla on Auvisen mukaan aktiivinen rooli kehittämishankkeissa. Hankkeiden myötä kehitetään digitaalisen oppimisen mahdollisuuksia ja käytänteitä, tuetaan perheluokkatoimintaa, rakennetaan vuosiluokkiin sitomattoman oppimisen toimintamallia, lisätään liikuntaa osaksi jokaista koulupäivää, tutkitaan lähiympäristöä kestävän kehityksen näkökulmasta ilmiöpohjaisesti, laajennetaan kielen opiskelun mahdollisuuksia, luodaan yksilöllisen oppimisen edellytyksiä ja oppimispolkuja, vahvistetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, harjoitellaan ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitoja osana teknologiakasvatusta sekä tutustutaan uudenlaisiin virtuaalisiin oppimisen mahdollisuuksiin ja lisättyyn todellisuuteen opetuksessa.

TURUN YLIOPISTON kasvatustieteiden tiedekunnan yliopistotutkijan Laura Helteen mukaan oppilaille ja opiskelijoille annetaan nykyisin entistä enemmän vapautta mutta myös vastuuta. Oppimisympäristö ymmärretään entistä laajemmin, ja aitoa kontekstia, yhteistoiminnallisuutta ja tekemällä oppimista arvostetaan.

Laura Helteen mukaan oppimiseen vaikuttavat muun muassa oppijan älykkyys, synnynnäiset taipumukset, pohjatiedot, kiinnostus opittavaan sisältöön, oppimisen taidot, itsetunto ja ikä. Helle kertoo, että oman osaamisen testaaminen, ajallisesti hajautettu harjoittelu, asian selittäminen omin sanoin ja kokoava harjoittelu on tutkimuksissa  arvioitu joko erittäin hyödyllisiksi tai vähintäänkin lupaaviksi oppimistrategioiksi.

HELTEEN MUKAAN omaa osaamistaan voi testata esimerkiksi pyytämällä toista henkilöä kuulustelemaan tai harjoittelemalla omin voimin peittämällä sanastosta opiskeltavat ruotsin sanat, kirjoittamalla sanat paperille kaikkine taivutusmuotoineen ja jatkamalla kunnes kaikki on oikein. Ajallisesti hajautettu harjoittelu tarkoittaa sitä, että on parempi opiskella jotain asiakokonaisuutta tosissaan vaikkapa kahdesti viikossa kuin juuri ennen koetta. Asian selittämisessä omin sanoin oppija voi ongelmanratkaisun yhteydessä puhua ääneen tai selittää ratkaisun perusteita. Kokoavassa harjoittelussa yhtä tehtävätyyppiä kerrallaan harjoittelemisen sijaan harjoitellaankin mahdollisimman montaa tehtävätyyppiä kerrallaan.

Helle painottaa, että erityisen tärkeää on miettiä omia oppimistapoja ja olla tietoinen siitä, milloin on niin sanotusti kärryillä. Hänen mukaansa kannattaa myös olla itselleen rehellinen ja tiedostaa omat vahvuudet ja heikkoudet.

 

FLIPPED CLASSROOM - AKTIIVISTA OPPIMISTA

Yhdysvalloissa 2000-luvun alussa ideoidussa flipped classroom -menetelmässä eli käänteisen opetuksen menetelmässä opiskelija perehtyy ensin opettajan laatimaan verkkoaineistoon itsenäisesti, minkä jälkeen opettajan asiantuntijuutta voidaan hyödyntää paremmin oppitunnilla käymällä läpi vaativampia kysymyksiä esimerkiksi 4–6 hengen ryhmissä. 

– Näin oppimisesta tulee aiempaa merkityksellisempää, mikä onkin menetelmän ydin, kuvailee oppimisympäristöjen kehittämispäällikkö Markku Saarelainen Itä-Suomen yliopistosta (UEF). Tämä maailmanlaajuisesti tunnettu opetusstrategia mahdollistaa erilaisten pedagogisten oppijakeskeisten ratkaisujen soveltamisen. Opiskelijalla on käytettävissään monenlaisia suoritusmuotoja, mikä parantaa oppimistuloksia. 

– Jo nyt on mahdollista, että opiskelija voi älylaitetta hyödyntämällä päästä erilaisilta oppimisalustoilta käsiksi materiaaleihin ja saada näin yhä enemmän aikaa yksilölliseen oppimiseen opettajan kanssa, Saarelainen toteaa.

SUOMESSA MENETELMÄÄ on sovellettu ala- ja yläkoulussa ja lukiossa jo useiden vuosien ajan. Menetelmää on Itä-Suomen yliopistosta mukana kokeilemassa 100 opettajaa 25 eri laitokselta. Sen käyttö laajenee UEFin johtamana muualle Suomeen, myös ammattikorkeakouluihin. UEFin strategisena tavoitteena onkin olla Suomen johtava yliopistollinen oppimisympäristö vuonna 2020. Ryhmä- ja oppijakeskeiset opetusmuodot otetaan paremmin käyttöön ja olemassa olevia tiloja hyödynnetään.

 – Menetelmästä on jo nyt kokemusta noin 3 500 UEFin opiskelijalla, vuonna 2018 jo 10 000 opiskelijalla, Saarelainen kertoo.

Suomessa flipped classroom -menetelmä on jalostunut niin, että sitä voi viedä ulkomaille. UEFin kansainvälistä markkinointia koordinoi Finland University, joka vie Suomen ulkopuolelle suomalaista yliopisto-osaamista. Flipped classroom -menetelmä onkin yksi Finland Universityn myyntituotteista.

Bisnes
oppiminen
Koulutus
flipped classroom

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva