Oma maa mansikka

ja mustikka myös

Teksti: Tiia Pitkänen Kuva: Maria Li
Suomalaiset metsät pullistelevat syksyn tullen herkullisia marjoja ja sieniä, mutta kysyntää riittää kasvatettavaksi saakka.
Marjoja riittää kaikille

Myös ulkomaalaisten poimijoiden määrä Suomessa lisääntyy jatkuvasti, mikä jakaa suomalaisten mielipiteitä.  Ammattimaisille kasvattajille heistä on kuitenkin suuri apu.

– Viljelijöinä yritämme pitää ulkomaisista työtekijöistä hyvää huolta, että saamme seuraavinakin vuosina marjat poimittua. On tosi hienoa, että he tulevat meille töihin, muuten mansikat ja vadelmat jäävät peltoon, Leppänen kommentoi.

Dalla Vallen mukaan suomalaisten joukosta löytyy myös epäileväisempiä, vaikka suurin osa ihmisistä suhtautuukin ulkomaalaisiin poimijoihin melko neutraalisti.

– Suomessa riittää metsiä ja luontoa kaikille edelleenkin, ja valitettavasti paljon sieniä ja marjoja jää metsään. Suomalaiset ovat tarkkoja metsien siisteydestä, varjelemisesta sekä erityisesti omasta rauhasta. Tällaisia asioita kunnioittamalla ulkomaalaiset kerääjät mahtuvat hyvin joukkoon, hän tarkentaa.

Tällä hetkellä marjanviljely on täysin ammattimaista toimintaa. Marjatilojen keskikoko on vuosien saatossa kasvanut, ollen nyt 2,7 hehtaaria. Marjatiloilla viljellään eri marjakasveja, millä varmistetaan tasaisempi tulo, jos joku kasvi epäonnistuu, selittää Seppo Helminen Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton Kuopion piiristä.

Hänen mukaansa vanhan Kuopion läänin alueella tuotetaankin esimerkiksi noin kolmannes Suomen mansikoista, mikä tarjoaa asukkaille kausitöitä, ja muodostuu osalle tiloista suurimmaksi tulonlähteeksi.

- Suomalaisilla marjoilla on nykyisin hyvä menekki, joten uusia yrittäjiä ja viljelijöitä tarvitaan marjatuotannossa. Marjatiloilla tarvitaan myös sukupolvenvaihdoksia, joten uudet viljelijät ovat tervetulleita, kertoo myös Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen toiminnanjohtaja Eeva Leppänen.

SUONENJOEN SEUTU on mansikanviljelyn ydinaluetta, ja siellä tuotanto onkin erittäin tehokasta.

- Pohjois-Savossa on maamme marjapinta-alasta vain 20 %, mutta satomäärästä alueelta tulee yli 30 %. Suonenjoen alueella saadaan maamme korkeimmat hehtaarikohtaiset sadot, ja tilakohtaisesti mansikkapinta-alat ovat lähes kaksinkertaiset maamme tilojen keskipinta-alaan. Kaikkihan haluavat syödä oman maakunnan marjoja! Leppänen huomauttaa.

Toisaalta esimerkiksi sieniä löytyy metsistämme roppakaupalla kasvattamattakin – suomalaisella herkkutatilla herkutellaan ulkomaita myöten. DallaValle Oy:n Zelia Dalla Valle kertoo luonnontuotteiden toimialan auttavan luomaan positiivista ja arvokasta brandiä Suomesta ulkomailla.

- Luonnonsienet ovat yrityksemme toiminnan elinehto ja perusta – se on myös perheemme intohimo. Teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että Suomesta saataisiin kerättyä mahdollisimman paljon talteen sieniä, erityisesti herkkutattia. Luonnosta löytyy niin paljon upeita, terveellisiä raaka-aineita hyödynnettäväksi. Tulevaisuuden kannalta tärkeää on saada keräämiskulttuuri ja näiden luonnon raaka-aineiden hyödyntämisen mahdollistaminen säilytettyä, hän selittää.

DALLA VALLEN MUKAAN sienten ja marjojen keräämisestä saatu verovapaa tulo on myös taloudellinen panostus yhteiskuntaan ja hyvinvointiin. Haasteita toimialalle asettaa kuitenkin Suomen vaihtelevat sääolosuhteet, joiden suopuisuuteen koko toiminta perustuu, ja hän korostaakin yrityksen toiminnassa joustavuutta, toimintavalmiutta ja reagointiherkkyyttä erityisen tärkeinä tekijöinä. Tulevaisuuden kannalta välttämättömänä hän näkee keräyskulttuurin siirtymisen sukupolvelta toiselle.

- Luonnonsienten ja -marjojen hyödyntämisen edellytyksenä on niiden talteen kerääminen, ja tähän tarvitaan kerääjäkuntaa. Keräämiseen tarvitaan jatkossakin intohimoista, harrastusmielistä otetta.

marjanviljely
mansikka
sieni
marjatila

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva