Näin autat lasta oppimaan

Näin autat

lasta oppimaan

Teksti Digimag/Marlene Sanoukian Kuva Shutterstock
Vanhempien tehtävänä on tukea lasta koulutiellä. Kannustava ilmapiiri ja vanhemman aito läsnäolo luovat oppimiselle vakaan pohjan.
Oppivelvollisuus laajenee

Oppivelvollisuutta uudistetaan laajentamalla sitä jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti ja tekemällä toisen asteen opinnoista kokonaan maksuttomia.

Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021, ja sen tavoitteena on nostaa osaamistasoa koko yhteiskunnan laajuisesti ja vastata kasvaviin osaamisvaatimuksiin.

Oppivelvollisuusiän nosto on kansainvälisen tutkimuksen vaikuttanut myönteisesti koulutustasoon, työmarkkinoille siirtymiseen ja lopulta myös tulotasoon, työllisyyteen ja erilaisiin yksilön sosiaalisiin ominaisuuksiin. 

Lähteet: minedu.fi, oaj.fi

Vaikka lapsi saa koulunkäynnin myötä yhä enemmän vastuuta elämästään ja oppii uusia taitoja, hän kuitenkin tarvitsee vanhempiensa tukea oppimansa sisäistämisessä ja omien vahvuuksiensa kehittämisessä.

Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professorin Kirsti Longan mukaan opettajilla ja vanhemmilla pitäisikin olla sama tavoite: se että lapsi oppii, kehittyy ja viihtyy koulussa. 

Lasta voi innostaa oppimaan kehystämällä opittavaa asiaa niin, että lapsi kiinnostuu siitä itse ja alkaa hankkia lisää tietoa. Bulimia-oppiminen, eli tankkaus, oksennus ja unohdus, ei auta lasta oppimaan eikä kiinnostumaan mistään. Vanhempi voi luoda tilannesidonnaista kiinnostusta keksimällä jonkin sopivan asiayhteyden, jossa opittavaa asiaa voidaan käytännön elämässä tarvita. 

– Jos prosenttilaskut eivät kiinnosta, lapselle voi sanoa, että niiden avulla voi vaikka alennusmyynnissä arvioida tuotteiden hintoja ilman kännykällä laskemista, Lonka valottaa.

Kotiläksyjen tekoon lasta ei kannata painostaa. ”Oletko tehnyt läksyt?” -kysymyksen esittämisen sijaan lapselta voi tiedustella, mitä kiinnostavaa koulussa on sinä päivänä tehty tai mitä seuraavaksi päiväksi pitäisi oppia. 

– Parempi on olla itse innoissaan siitä, mitä jännää lapsi on koulussa oppinut, ja pyytää lasta opettamaan sitä aikuiselle tai ehdottaa, että läksyjä voidaan katsoa yhdessä sitten, kun lapsi on ensin yrittänyt tehdä niitä itse, Lonka neuvoo.

VANHEMPIEN TEHTÄVÄNÄ on olla kiinnostunut lapsesta ja luoda tilaisuuksia keskustella avoimesti lapsen mieltä askarruttavista asioista. Illalla voidaan kokoontua yhteiseen ruokahetkeen tai purkaa päivää rauhassa ennen nukkumaanmenoa. Uusi teknologiakaan ei Longan mielestä pilaa kaikkea, sillä vanhemman ei enää välttämättä tarvitse lähteä palaveriin tai ruokakauppaan, koska asian voi hoitaa kännykän välityksellä.

Älylaitteisiin ei kuitenkaan kannata uppoutua niin, että lapselle tulee tunne, ettei äiti tai isä ole hänestä lainkaan kiinnostunut. Kännykän käyttö lapsen seurassa myös vähentää sanallista ja sanatonta viestintää, mikä puolestaan voi viivästyttää kielenoppimista.

Vanhempien olisi myös Longan mukaan hyvä olla tietoisia nykyisestä opetussuunnitelmasta ja siihen perustuvasta laaja-alaisen osaamisen arviointityökalusta, jota Lonka on ollut kehittämässä. Laaja-alainen osaaminen koostuu seitsemästä osaamiskokonaisuudesta, joita ovat muun muassa ajattelu ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen.

Jokainen oppii tavallaan, joten lasta ei saisi lokeroida mihinkään liian aikaisin.

Esimerkiksi monilukutaitoa voidaan harjoitella lapsen kanssa pohtimalla, mikä on faktan ja fiktion ero, voiko kaikkea lehdistä luettua uskoa ja mitä voidaan jakaa internetissä. 

Ajattelua puolestaan voidaan kehittää keskustelemalla lapsen kanssa ja kysymällä, mitä mieltä lapsi itse on eri asioista, ihmettelemällä niitä yhdessä. Lasta voi innostaa uuden oppimiseen esimerkkiä näyttämällä. 

– Nykyisin valitetaan usein, että lapset eivät lue. Kuinka paljon kuitenkin lapset näkevät äidin tai isän istuvan syventyneenä kirjaan? Aikuisen täytyy olla lapselle roolimalli ja olla innostunut oppimaan uusia asioita, Lonka painottaa.

Lapselle ääneen lukemisellakin on tutkimusten mukaan monenlaisia hyötyjä. Se innostaa lasta lukemaan itse, kehittää empatiakykyä ja parantaa koulumenestystä.

Omia ennakkoluuloja ei lapselle kannata syöttää. Empatiakykyä voi lisätä kiinnittämällä lapsen huomion siihen, miltä mikin toisesta tuntuu. Arvojen ja asenteiden opettaminen onkin Longan mielestä yhtä tärkeää kuin yksittäisten oppiaineiden opettaminen.

LAPSEN KANNALTA on tärkeää, ettei lasta luokitella sukupuolen eikä minkään muunkaan ominaisuuden perusteella. Jokainen myös oppii omalla tavallaan, joten oppimista ei Longan mukaan voi määritellä erilaisten tyylien mukaan. Lasta ei siis saisi lokeroida mihinkään liian aikaisin.

– Temperamenttiprofiilimme on ainutlaatuinen, ja meissä voi olla ensi näkemältä piirteitä, jotka eivät välttämättä kuulu yhteen. Monet näyttelijätkin ovat aika ujoja introvertteja, jotka kokevat lavalle menemisen haasteelliseksi, Lonka huomauttaa.

Longan mielestä oppimisessa on tärkeintä tiedostaa, että lapsen aivot ovat muovautuvia ja kehittyvät tiettyjen potentiaalien mukaan. Arvosanoihin keskittymisen sijaan tulisikin arvioida sitä, missä lapsi on kehittynyt ja missä hän tarvitsee apua. 

Lähteet: mll.fi, lukukeskus.fi, kirstilonka.files.wordpress.com

koulu
oppiminen
opetus
lapsi
lapset
vanhemmat
oppivelvollisuus
koulutie

Muita saman alan yrityksiä

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva