Metsistä voimaa alueelle

Teksti Digimag/Sirpa Korhonen Kuva Shutterstock
Metsäteollisuudella on suuri merkitys suomalaiselle kansantaloudelle. Metsäteollisuus luo hyvinvointia puuhun perustuvilla biotalouden ratkaisuilla, investoimalla, työllistämällä ja verojen maksulla.
Kansallinen metsästrategia 2025

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN Kansallisen metsästrategian tavoitteena on hyödyntää Suomen metsiä kestävästi ja entistä monipuolisemmin. Strategiaan kuuluu yhteensä 11 hanketta, joita toteutetaan vuosina 2015–2025. Hankkeet tähtäävät metsäalan kilpailukyvyn parantamiseen, alan työpaikkojen lisäämiseen sekä hyvinvoinnin lisäämiseen.

• Tulevaisuuden metsätieto ja sähköiset palvelut 
• Metsäalaa tukeva kaavoitus 
• Uudistuvan metsäalan tilastointi
• Aktiivisen metsätalouden, puun markkinoille     tulon ja metsänomistusrakenteen kehittäminen
• Metsätalouden uusi kannustejärjestelmä ja resurssitehokas metsänhoito
• Metsäalan tutkimusstrategia 
• Metsäalan liikenneinfrastruktuuri 
• Uudet työelämän ja koulutuksen yhteistyön toimintamallit 
• Talousmetsien luonnonhoito 
• Muut kuin puuntuotannolliset ekosysteemipalvelut – turvaaminen ja markkinoiden kehittyminen
• Suomalaisten metsien arvostus 

Kuluneiden 50 vuoden aikana Suomen metsien kasvu on lähes kaksinkertaistunut. Kasvuun on vaikuttanut muun muassa aktiivinen ja tehokas metsänhoito. Tällä hetkellä puuston kasvu on yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja Luonnonvarakeskuksen mukaan kasvua voidaan nostaa 150 miljoonaan kuutioon.

Pellervon taloustutkimus PTT kertoo, että paperin tuotanto ja vienti vähenee 3-4 prosenttia sekä kuluvana että ensi vuonna. Osittain digitalisaatiosta johtuva paperin kysynnän ja sitä myötä tuotannon väheneminen näkyy ennusteissa. Sen sijaan kartonki, sellu ja sahatavara ovat vahvassa nousussa. Sahatavaran vienti teki viime vuonna uuden ennätyksen 10 prosentin kasvulla edelliseen vuoteen verrattuna. Sellun vienti kasvoi 11 prosenttia. 

METSÄTEOLLISUUDEN LÄHIVUOSIEN investoinnit vauhdittavat vientiä, ja vuonna 2018 sellun viennin ennustetaan kasvavan jopa 17 prosenttia. Sellun tuotanto kasvaa myös globaalisti, joten se tulee vaikuttamaan Suomen vientihintoihin alentaen niitä.

‒ Metsäteollisuuden uudet tuotteet perustuvat kannattavaan, olemassa olevaan tuotantoon. Viime vuosina metsäteollisuus on investoinut Suomessa miljardeja niin selluun, pakkauskartonkiin, puutuoteteollisuuteen kuin biopolttoaineisiin. Metsäteollisuuden yhteenlasketut investoinnit Suomessa vuosina 2010-2016 olivat 5,3 miljardia euroa, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen kertoo.

SUOMESSA ON yli 600 tuhatta metsänomistajaa, joista yksityisiä omistajia on 60 prosenttia. Puuta teollisuuden käyttöön menee 65 miljoonaa kuutiota vuodessa. Käyttö on kasvussa ja vuodesta 2018 sen arvioidaan olevan 75 miljoonaa kuutiota. Metsäteollisuus on Suomen suurin vientiala, ja vuonna 2016 metsäteollisuuden osuus koko viennistä oli 22 prosenttia.  Rahallisesti mitattuna arvo oli 11,5 miljardia euroa. 

‒ Metsäteollisuus työllistää suoraan 42 000 henkilöä ja välillisesti 150 000 henkilöä. Kantorahatuloja maksetaan 1,5–2,0 miljardia euroa vuosittain. 80 prosenttia puun myyntituloista menee yksityisille ihmisille.

METSÄTEOLLISUUDEN TUTKIMUS- ja kehitystyö on Suomessa aktiivista ja vuosina 2010–2015 siihen käytettiin 596 miljoonaa euroa. Yksi hallitusohjelman tavoitteista on kotimaisen puun käytön lisääminen.

‒ Vie aikaa useita vuosia, ennen kuin uuden tuotteen kehitystyöstä syntyy merkittävää liiketoimintaa. Metsäteollisuuden tulevaisuus näyttää valoisalta, jos toimintaympäristöstä pidetään huolta. Tulevassa hallituksen puolivälitarkastelussa on julkista innovaatiorahoitusta kasvatettava ja se pitää kohdistaa yritysvetoiseen kumppanuusmalliin perustuvaan innovaatio- ja tutkimustyöhön.

Pohjois-Savon biotalouden tuotoksesta 40 prosenttia muodostuu metsäbiotaloudesta ja sen suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Metsäbiotalouden arvoketjut -raportista ilmenee, että  metsäbiotaloudella on Pohjois-Savossa merkittävä aluetaloudellinen rooli. 

‒ Metsäbiotalous vastaa 40 prosenttia maakunnan biotalouden tuotoksesta, mikä on valtakunnan keskiarvon tasolla.  Puuenergian tuotannossa markkinoille Pohjois-Savon luvut ovat maakuntien keskiarvon tasolla. Pohjois-Savo on jatkossakin merkittävä metsäteollisuusmaakunta, Jaatinen lisää.

 

Luonto
metsä
puu
Metsäteollisuus
Metsästrategia

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva