Metsistä syntyy talouskasvua

Metsistä syntyy
talouskasvua

Teksti Digimag/Heta Jyrälä Kuva Digimag/Jenni Toivanen, Mirka Happonen
Pohjoisessa puussa lepää tulevaisuus. Monikäyttöisenä materiaalina siitä voi rakentaa, tehdä vaatteita ja tehdä korvikkeita muoville.

Kun puheet hakkuiden sallimisesta tai kieltämisestä käännetään itse asiaan, huomataan, että metsää Suomessa riittää. Tällä hetkellä poliittinen keskustelu on luonut alalle epävarmuutta ja saattanut lykätä investointihaluja. 

– Tosiasiassa poliitikot voivat päättää vain valtion metsien kohtalosta, mutta suurin osa suomalaisista metsistä on yksityisessä omistuksessa, ja niiden omistajat käyttävät metsiään omien tavoitteidensa mukaisesti, avaa Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Pekka Sahlman.

Sahlmanin mukaan metsissä piilee uskomaton voimavara ja mahdollisuus talouskasvuun. Puulla voi korvata kaiken öljypohjaisen, joten se on ratkaisevassa asemassa muovin käytön vähentämisessä. Viimeisimmäksi EU-tasolla kiellettiin muovin käyttäminen esimerkiksi pilleissä ja kertakäyttöhaarukoissa, koska se on helppo korvata puuperäisillä materiaaleilla. 

– Suuretkin ketjuliikkeet ovat siirtyneet tai siirtymässä muovittomiin vaihtoehtoihin, joten metsäteollisuudelle ja pahvituotteiden valmistajille on valtavan hyvät näkymät. Puukuidusta voidaan tehdä jopa vaatteita, Sahlman avaa.

LUONNONVARAKESKUS TÄHTÄÄ metsien vuotuisen kasvun kasvattamiseen nykyisestä 110 miljoonasta kuutiometristä 150 miljoonaan kuutiometriin. Tällä hetkellä puuston vuotuinen poistuma, hakkuut ja luontainen kuoleminen, on alle 90 miljoonaa kuutiometriä. Sahlmanin mukaan jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta taimea.

– Aina, kun kokonaispoistuma on kasvua pienempi, metsä toimii hiilinieluna. Eli metsään sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu ilmakehään, tähdentää Sahlman. Lisäksi puutalot ja muut puurakenteet toimivat pitkäaikaisina hiilivarastoina, paperituotteet lyhytaikaisempina.

JOTTA METSÄÄ riittäisi jatkossakin, metsien hoitamiseen ja vaalimiseen tulee panostaa enemmän. Metsien kasvun ja biomassatuotannon lisäämiseen on tehokkaita ja kestäviä keinoja. 

– Metsät ovat enemmän kuin vihreää kultaa. Kulta ei kaivamisen jälkeen ikinä palaa takaisin, metsä puolestaan syntyy koko ajan uudelleen, kuvaa Sahlman.

Luonnonvarakeskus on listannut ”Metsä 150” -projektissaan tehokkaiksi kasvatuskeinoiksi metsän jalostuksen, metsänviljelyn sekä puulajivalinnan. Olemassa olevan metsän kasvua voidaan tukea maanmuokkauksen, lannoittamisen sekä kunnostusojituksen avulla. Lisäksi esimerkiksi ”hylättyjä” peltoja tai muita käyttämättömiä maa-alueita voidaan metsittää.

– Tänään istutetun metsän vaikutukset alkavat näkyä vasta 20–30 vuoden päästä. Siksi on tärkeää huolehtia myös olemassa olevista metsistä hyvin. Lisääntynyt metsäntuotto lisää työllisyyttä, tuloja ja hiilinieluja, jolloin sekä ihmiset että maailma voittavat, summaa Sahlman.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo
Tehdaskatu 37, Kuopio
Puh. 0400 330 674, pohjoissavo@mhy.fi
www.mhy.fi

metsä
talouskasvu
pohjois-savo
Metsänhoitoyhdistys
MHY
kuopio
metsänhoito
Luonto

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva