Metsien käytön ja hoidon menetelmät monipuolistuvat

Metsien
käytön ja hoidon
menetelmät 
monipuolistuvat

Teksti Digimag/Teemu Viemerö Kuva John Deere
Tulevaisuudessa metsänhoidon päätavoitteena on korkea puuston kasvu ja hyvä taloudellinen tulos, joka saadaan pääosin puun myyntituloista. Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita metsäomaisuudelle, ja lainsäädäntö mahdollistaa erilaiset käsittelyvaihtoehdot.

Metsänhoidossa näkyvimmät muutokset ovat tapahtuneet koneellistumisessa. Puunkorjuu ja maanmuokkaus tehdään jo nyt lähes pelkästään koneella, metsänviljely- ja taimikonhoitotyöt ovat säilyneet vielä pääosin ihmistyövaltaisina. Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistyksen johtaja Pekka Sahlman uskoo koneilla tehtävän metsänviljely- ja taimikonhoitotöiden osuuden kasvavan jatkossa.

‒ Koneellistumisen lisäksi, myös metsänhoidon tavoitteet monipuolistuvat. Riista, marjat ja luonnontuotteet huomioidaan jo nyt. Jatkossa esimerkiksi luontomatkailu, riistamatkailu, terveyspalvelut ja hiilensidonta voivat hyvin olla metsänhoidon tavoitteina. Metsät siis eriytyvät taloudellisesti hyvin tehokkaasti hoidettaviin ja osittain niihin, joissa muut kuin taloudelliset tavoitteet ohjaavat metsänhoitoa, Sahlman kommentoi.

‒ Talousnäkökulmasta tehokkaasti hoidetuissa metsissä puuston kiertoajat tulevat olemaan nyt käytössä olevia kiertoaikoja lyhyempiä. Tehokkaassa puuntuotannossa olevat alueet uudistetaan jatkossakin viljelemällä käyttäen hyväksi parhaita uudistamisketjuja ja jalostettuja materiaaleja. Edelleen puuston kasvua edistetään oikea-aikaisella taimikonhoidolla ja harvennushakkuilla. Myös kasvatuslannoitukset lisääntyvät, Sahlman jatkaa.

Taimikonhoito on merkittävä investointi

Taimikon istutuksessa ja hoidossa olennaista on huolellinen suunnittelu ja toteutus. Hyvä taimikonhoito tuo investoinnit takaisin 3–5 prosentin koron kera. 
Taimikonhoidossa omavalvonta on tärkeää, sillä hyvä hoito suurentaa myöhempiä myyntituloja. Hoidossa lähdetään liikkeelle puulajin valinnalla ja hyvistä kasvuolosuhteista huolehtimalla. Kuusi ja koivu viihtyvät viljavilla mailla ja männyn elinympäristö on kuiva ja karu. 

Taimia tulee olla puulajista riippuen 1 600–2 000 hehtaarilla. Pakastettuja taimia käytetään paljon, mutta istutettaessa taimipaakun pitää olla sula, eikä se saa päästä kuivumaan missään vaiheessa. Paakkutaimia käytetään paljasjuurisia enemmän. 

Maa tulee muokata hyvin ennen istutusta. Oikeaoppisella istutuksella ja heinäntorjunnalla saadaan vähennettyä myös tuholaisvahinkoja. Laikkumätästys on valtamenetelmä, jossa kivennäismaa jää mättään pinnalle ja kaksinkertainen humus mättään sisälle. 

Taimi tulee istuttaa niin syvälle, että paakun alaosa jää humuskerrokseen. Nopeasti maatuva humus antaa taimelle ravinteita. Taimi istutetaan mättään keskelle, jolloin sen ympärille jää vähintään 15 senttimetriä kivennäismaata, jota esimerkiksi tukkimiehentäi karttaa.

Heinäkasvusto niitetään tai tallotaan 2–3 vuotta istuttamisen jälkeen, jottei se tukehduta tainta. Tässä vaiheessa tehdään myös mahdollinen täydennysviljely. 

Havupuiden varhaisperkaus tehdään 4–6 vuoden sisällä istuttamisesta, jolloin taimi on noin metrin mittainen. Perkauksessa poistetaan ympäröivä lehtipuusto. Koivu ei välttämättä varhaisperkausta tarvitse. 

Taimikonharvennuksen suositeltava ajankohta on kuusella 3–4 metrin, männyllä 5–7 metrin ja koivulla 4–5 metrin pituisena. Koivulle riittää tämä yksi taimikonhoitokerta. 

TÄLLÄ HETKELLÄ teollisuuden käyttämästä ainespuusta noin puolet tulee uudistushakkuualoilta ja toinen puoli kasvatushakkuista. Uudistushakkuun jälkeen tehdään joko istutus, kylvö tai luontainen uudistaminen. Sahlman uskoo tämän jatkuvan tulevaisuudessakin ja samalla osuuksien säilyvän lähes muuttumattomina. Harvennushakkuupinta-alat lisääntyvät hehtaarikertymien ollessa päätehakkuita pienemmät – esimerkiksi ensiharvennukselta noin 45 m³/ha ja päätehakkuulta noin 275 m³/ha.

‒ Kasvatushakkuita voidaan tehdä kolmella eri tavalla: perinteisessä alaharvennuksessa poistetaan harvennushakkuiden yhteydessä laadultaan heikoimmat ja puiden välisessä kilpailussa pienemmäksi jääneet yksilöt – eli kasvu halutaan keskittää isoimpiin ja laadultaan parhaisiin puihin. Näitä puita kasvatetaan arvokkaimmiksi tukkipuiksi, mikä tulee jatkossakin olemaan ylivoimainen valtamenetelmä.

‒ Suosiotaan on lisännyt yläharvennus. Tämä johtuu kuitupuun huonosta hinnasta. Yläharvennus voidaan tehdä viimeisenä harvennuksena ennen päätehakkuuta. Yläharvennuksessa poistetaan metsikön suurimpia eli järeimpiä puita ja kasvamaan jätetään terveitä ja elinvoimaisia lisävaltapuita. Yläharvennus antaa suuremmat hakkuutulot kuin alaharvennus, sillä siinä kertyy enemmän tukkia. Yläharvennus pidentää metsän kiertoaikaa, jos metsikkö kasvatetaan samaan loppujäreyteen kuin alaharvennuksessa. Eri-ikäiskasvatus eli niin sanottu jatkuva kasvatus on myös mahdollinen metsänhakkuutapa, mutta juurikääpä on iso riski tässä toimintamallissa. Jos sitä esiintyy, menetelmä ei sovi. Tämä hakkuutapa on hyvin vähän käytössä, Sahlman kertoo.

METSÄKONEIDEN KEHITYSTÄ läheltä seurannut Metsänhoitoyhdistyksen metsänhoitomies Mika Lyytinen kertoo työkoneiden ottaneen merkittäviä edistysaskeleita sekä digitalisoituvan jatkossa yhä enemmän.

‒ Puunkorjuussa on lähiaikoina panostettu siihen, että puita saataisiin metsästä tienvarteen tasaisemmin ympäri vuoden.  Tämä on lähinnä tarkoittanut metsäkoneiden erilaisten kantavampien tela- ja teliratkaisujen kehittämistä. Näitä ovat muun muassa kuormatraktoreiden varustaminen pitkällä telillä tai yhdellä lisäpyöräparilla. Lisäksi hakkuukoneissa on myös alettu käyttää kantavia leveitä teloja, ja kahdeksanpyöräisiä malleja on tullut metsäkonevalmistajilta lisää markkinoille, Lyytinen kertoo.

‒ Uskon, että hakkuut tehdään jatkossakin näillä niin sanotuilla yleiskoneilla, joiden soveltuvuuteen pehmeiden maiden puunkorjuuseen panostetaan yhä enemmän. Metsäkoneiden kantavuuden lisäksi tulevaisuudessa kehitetään muun muassa kantavuuskarttoja, jotka auttavat sekä hakkuukoneen kuljettajaa että korjuun suunnittelijaa maaston kantavuuden määrittelyssä. Hakkuun suunnittelijaa nämä kantavuuskartat auttavat korjuun suunnitteluvaiheessa ja hakkuukoneenkuljettajaa harvennusten ajourasuunnittelussa.

LYYTINEN USKOO myös mobiilisovellusten hyödyntämisen yleistyvän puunkorjuussa. Hänen mukaansa lisäksi pyritään siihen, että tieto olisi mahdollisimman reaaliaikaista, kuten että hakkuukoneen tekemä ajouraverkosto näkyisi reaaliaikaisena kuormatraktorin kuljettajan puhelimen karttasovelluksella helpottaen kuormatraktorin kuljettajan 
työtä.  

‒ Mobiilisovellusten hyödyntäminen voi joissain tapauksissa olla erittäin järkevää ja kustannustehokasta, esimerkiksi vanha hakkuukone voi olla erittäin hyvässä työkunnossa muuten, mutta sen tietokone on vanha. Metsäkoneiden tietokoneet ovat kalliita päivittää, sillä usein joudutaan vaihtamaan keskusyksikön lisäksi jotain muutakin. Tällöin voi olla järkevää, että hakkuukoneen tietokone hoitaa mittalaitteen ja esimerkiksi tabletilla hoidetaan karttasovellukset, Lyytinen kommentoi. 

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo
Tehdaskatu 37, KUOPIO
Puh. 0400 330 674, pohjoissavo@mhy.fi
www.mhy.fi

Metsänhoitoyhdistys
pohjois-savo
MHY
metsänomistaja
metsänhoito
metsäkone
taimikonhoito
uudistushakkuu

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva