Metsätila on kauaskantoinen

sijoitus

Teksti: Rieti Jauhiainen Kuva: Andreas Krappweis
Hyvin hoidettua metsätilaa pidetään varmana sijoituksena. Institutionaalisten suursijoittajien ja perinteisten maa- ja metsätalousyritysten katveessa metsää hankitaan esimerkiksi yhteisomistukseen. Teollisuuden viimeaikaiset suurinvestointi-ilmoitukset ovat tuoneet positiivista virettä tulevaisuuden odotuksiin.

Suhdannetilanteissa metsän hinta vaihtelee monia muita sijoituskohteita rauhallisemmin. Tähän johtavat muun muassa sijoituksen luonteen pitkäaikaisuus, puun käytön pitkät perinteet ja metsän omistajalleen antamat muutkin kuin taloudelliset arvot ja hyödyt.

- Metsätilakaupan markkinoilla ei ole tapahtunut niin isoja muutoksia kuin esimerkiksi rakennuskiinteistökaupoissa, vaikka tietynlainen alueellinen heijastuma tosin on, toteaa Laatumaan maakauppapäällikkö Perttu Finne.

- Etelä-Suomessa tilanne on erittäin hyvä, mutta Kuopion seudulla aletaan olla vedenjakajalla kysynnän ja tarjonnan suhteen - myyntiajat ovat hieman pidentyneet, mutta ostajia löytyy ja talous ei ole vaikuttanut hintatasoa alentavasti. Suurin kysyntä on kooltaan 20-50 hehtaarin tiloista.

Metsähallituksen osana toimivan Laatumaan uutena myyntiartikkelina ovat yhteismetsäosuudet, jotka ovat Finnen mukaan vaivaton ja helppo kohde sellaiselle metsäsijoittajalle, joka ei ole kovin aktiivinen metsänhoitopuolella. Järjestäytynyt yhteenliittymä hoitaa metsät ja puukaupat ja jakaa osingot sijoittajilleen. Lisäksi osakkeenomistaja pääsee nauttimaan metsätilan muista hyödyistä kuten metsästyksestä ja kalastuksesta.

- Ministeriön tavoitteena on estää metsien omistuksen pirstoutuminen, jolle tässä mielessä yhteismetsäliittymät toimivat vastavoimana.

Metsätilakauppa on sekin siirtynyt enenevässä määrin verkkoon. Finne neuvookin tutustumaan paikanpäällä myös kauempana sijaitseviin kohteisiin.

- Kunnollinen tiestö perille asti on tärkeä ja monella tapaa metsänomistamista helpottava tekijä. Nykyään myyntikohteiden tiedot ja kartat ovat netissä ja mobiilisovelluksilla pystyy hyvin liikkumaan itsenäisesti, jolloin metsäsijoittamiseen perustuvan järjen lisäksi tunteellekin voi antaa sijaa ostopäätöstä tehtäessä - metsäkiinteistöön voi myös ihastua.

Myös Järvi-Suomen Metsätilat Oy:n toimitusjohtaja Antti Mähönen kertoo metsätilakaupan käyvän kohtuullisesti.

-  Paljaaksi hakatut tilat menevät huonommin kaupaksi, mutta hyvin hoidetut ja monenikäistä puuta sisältävät metsät ovat tänäkin päivänä hyvin kysyttyjä.

Mähönenkin on pannut merkille metsänomistuksen monet kasvot ja vaihtelevat syyt kiinteistöjen ja määräalojen hankintaan.

- Suurimmaksi osaksi varsinkin isompia metsäkiinteistöjä ostavat ovat jo ennestään metsänomistajia.

Uudenkin tilan ostajalla on silti usein aiempaa kiinnekohtaa metsään.

- Hän on kenties maaseudulta kotoisin tai haluaa lisää maata kesämökin ympäriltä. Jotkut hommaavat metsää päästäkseen metsästysseuraan ja toiset ihan vain saadakseen polttopuuta, listaa Mähönen.

- Uudet ostavat yleensä pieniä tiloja, mutta on sellaisiakin, jotka myyvät firmansa tai muut osakkeensa ja sijoittavat metsänomistukseen kerralla enemmän.

Viime vuosien mollivoittoiset sävyt metsäteollisuudessa ovat kirkastumassa uusien mittavien investointien myötä.  Suuret panostukset biotalouteen alkavat Mähösen mielestä näkyä.

- Lähialueen tehdashankkeet ovat lisänneet metsätilojen kysyntää. Voidaan taas sanoa, että Suomi elää metsästä.

metsä
metsätila
arvo
sijoittaminen

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva