Metsä tulee
uudistaa

TEKSTI nmt/emma heinonen KUVA shutterstock
Metsänomistaja voi jättää metsänsä hoitamatta kokonaan. Lain mukaan metsä tulee kuitenkin aina uudistaa päätehakkuun jälkeen.

Viimeisimmät merkittävät muutokset metsälakiin tulivat voimaan vuonna 2014. Silloin muun muassa päätehakkuiden ikä-  ja läpimittarajoitukset poistuivat ja yläharvennuksia sekä pienaukkohakkuita sai alkaa tehdä. Lain mukaan kuitenkin metsän uudistaminen tulee aina tehdä.

Vuoden 2014 jälkeen metsänomistajat saivat itse päättää, milloin metsä hakataan kokonaan. Nykyään esimerkiksi taimikon voi hakata maan tasalle, jos metsänomistaja niin haluaa. Yläharvennuksella tarkoitetaan sitä, että metsästä poistetaan suurimpia puita ja kasvamaan jätetään terveitä ja elinvoimaisia lisävaltapuita. Pienaukkohakkuussa edistetään metsän monimuotoisuutta esimerkiksi riistaa varten. Siinä hakataan metsään pieniä aukkoja, joissa ei ole uudistamisvelvoitetta.

SUOMEN GALLUP Elintarviketieto Oy teki maaliskuussa 2017 Metsätutka-kyselyn 554:lle metsänomistajalle. Noin kolmannes vastaajista sanoo, että metsälaki on vaikuttanut tapaan hoitaa metsää. Jatkuva kasvatus, poimintahakkuut sekä luonnon, maiseman ja ympäristön hoitaminen kiinnostavat vastaajia eniten. Kyselyn mukaan uusia metsänkäyttötapoja ovat innokkaimmin kokeilleet 45-vuotiaat metsänomistajat.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlmanin mukaan metsälain muutokset ovat merkittäviä metsänomistajille. 

‒ Metsä on samanlaista omaisuutta kuin autot ja asunnotkin. On hyvä, kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja saa vapaasti toteuttaa omista lähtökohdistaan, Sahlman pohtii.

METSÄVEROTUKSEEN VAIKUTTAVIA muutoksia tehtiin vuonna 2016. Silloin pääomatulovero nousi yli 30 000 euroa verotettavasti tulosta 33 prosentista 34 prosenttiin. Myös arvonlisäveron liikevaihdon alaraja nousi 8 000 eurosta 10 000 euroon. 

Sahlmanin mukaan arvonlisäveron nousulla ei ole vaikutusta metsänomistajiin. Metsänomistaja rinnastetaan yrittäjään, ja alv-osuudet voi täten vähentää verotuksessa tai saada veronpalautuksena valtiolta. 

Pääomatuloveron kiristymistä hän pitää huonona asiana. Metsä ei ole Sahlmanin mukaan samanlainen tulonlähde kuin esimerkiksi rahastot, joihin ei tarvitse laittaa omaa työpanosta. Metsänomistaja tekee paljon suunnittelu- ja hoitotöitä tuottavan metsän eteen. Oman työn panosta ei pysty verotuksessa vähentämään.

‒ Pääomatuloverotus on metsän osalta liian tiukka. Se ei kohtele oikeudenmukaisesti eri pääomatulon lajeja, Sahlman kertoo.

Kiistelty metsähallituslaki tuli voimaan vuonna 2016. Lailla Metsähallituksen sisään perustettiin metsätalous- osakeyhtiö, jonka tehtävänä on hoitaa metsiä sekä korjata ja myydä puuta valtion talousmetsistä. Luonnonsuojelujärjestöt arvostelivat lakia. Ne olivat huolissaan siitä, että Metsähallituksen yhtiöittäminen uhkaa luonnonsuojelua ja valtion maa- ja vesialueiden virkistyskäyttöä. Pohjois-Savon alueella Metsähallituksen maita on Sahlmanin mukaan vähän, eikä hän osaa arvioida lain mahdollisia vaikutuksia alueella.

 

metsä
Luonto
metsänhoito
Metsänhoitoyhdistys

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva