Metsä haltuun tiedolla ja

taidolla

Teksti: Noora Hyvönen Kuvat: Metsäkoulu, Jouko Räsänen
Metsänhoito on fyysisesti vaativaa, mutta antoisaa työtä, johon kunnolliset valmiudet hankkiakseen on syytä käydä metsäkoulu. Tutustuimme metsäkoulutukseen ja metsänomistajuuden sukupolvenvaihdokseen.

Intersport -kauppias Jukka Kankkusella on meneillään uusi projekti. Mies käy Kurun metsäoppilaitoksen Metsänomistajan metsäkoulua tarkoituksenaan valmistua metsuriksi.

- Suvullamme on metsää, jota isä tällä hetkellä hallinnoi. Näitä asioita on kuitenkin suunniteltava ajoissa, ja aloitin metsuriopinnot, että sitten jonain päivänä voin ottaa vastuuta metsästämme, taustoittaa Kankkunen.

Jo metsää omistaville tai sitä omistamaan tuleville tarkoitetun koulutuksen tehtävänä on antaa valmiuksia metsän oikeaoppiseen hoitoon. Kaksi vuotta kestävän koulun aikana pureudutaan metsäasioihin niin teoriassa kuin käytännössäkin.

- Koulutusta on lukukauden aikana kerran viikossa, minkä lisäksi teemme viikonloppuharjoituksia. Silloin meillä voi olla esimerkiksi puunistutusta, raivausnäytöksiä tai sahan huoltamista. Syksyllä perehdymme lisää moottorisahoihin ja ajelemme motolla. Sillä tehdään myös päätehakkuu, kertoo Kankkunen.

- Viikolla meillä on teoriaa, viikonloppuna käytännön töitä ja erilaisia metsäpäiviä. Joskus mennään vain katsomaan metsää. Vertailemaan esimerkiksi, miltä näyttää viisivuotias hoidettu ja hoitamaton taimikko.

23 opiskelijan ryhmässä on 13 naista. Suurin osa opiskelijoista on nelissäkymmenissä, ja useimmilla joko on metsää tai he ovat lähiaikoina saamassa tai hankkimassa sitä.

- Metsänhoito on yllättävän rankkaa. Tykkään kovasti sen fyysisyydestä. Ilman koulutusta olisin kuitenkin voinut vain katsella metsää päältäpäin. Koulua käytyäni ymmärrän sen monimuotoisuutta paremmin: tiedän, mikä merkitys on vaikkapa kannolla eliöiden kasvualustana ja miksi sekametsä on hyvä asia.

SIILINJÄRVELLÄ JÄRJESTETÄÄN  monipuolista metsäalan koulutusta: Savon ammatti- ja aikuisopiston Toivalan yksiköstä voi hankkia metsurin, metsäkoneenkuljettajan, luonto- ja ympäristöalan sekä riistaja hirsialan koulutukset. Näiden sekä nuorille että aikuisille tarjolla olevien koulutusohjelmien lisäksi oppilaitoksessa voi suorittaa myös Kankkusen opintoja vastaavan metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon.

- Metsään liittyviä aloja opiskelee meillä yli sata opiskelijaa. Metsäala on siitä hyvä, että joka puolelta Suomea löytyy varmasti töitä. Viime vuonna valmistuneista metsureista ja metsäkoneenkuljettajista kaikilla yhtä lukuun ottamatta onkin jo vakituinen työpaikka. Nuorilla koulutus kestää noin kolme vuotta, aikuisten linja vie vuoden, kertoo Karl-Erik Hasa, Savon ammatti- ja aikuisopiston koulutuspäällikkö.

- Pohjois-Savossa on hyviä metsäalan yrityksiä ja toimijoita, ja alueemme on hyvä esimerkki toimivasta metsäalasta. Täällä
on paljon metsää ja uutiset suurista investoinneista vielä lisäävät työvoimatarvetta. Koulumme on Suomen suosituin metsäalan koulutuspaikka nuorten keskuudessa.

VANHOJEN PERINTEIDEN  myötä metsäalalla vallitsee yhä miesvaltaisuus luonto- ja ympäristöalaa lukuun ottamatta. Aikuisopinnoissa naisia on kuitenkin jopa hieman miehiä enemmän. Metsäalan koulutuksen suosio on tasaista, ja ensi syksynä opinnot aloittaa 50 uutta nuorta.

Kankkunen liputtaa metsäalan koulutuksen puolesta.

- Suurin osa metsänomistajista ei huolehdi metsästään tarpeeksi hyvin, vaikka hyvin hoidettuna metsä on loistava tulonlähde. Itse aloitin metsänhoidon myöhään, mutta aion jatkaa isäni tiellä. Kesällä meillä on edessä noin hehtaarin loppuhakkuut, ja aion tehdä ne omin käsin!

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva