Lasten oppimisvaikeudet

Lasten

oppimisvaikeudet

Teksti Digimag/Marlene Sanoukian Kuvat Pixabay, Jussi Torppa
Vaikka oppimisvaikeudet vaikuttavat moneen elämän osa-alueeseen, vaikutukset lieventyvät harjoittelun sekä koulun ja kodin tuen avulla.

Oppimisvaikeuksista yleisimpinä voidaan pitää lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiskykyyn liittyviä häiriöitä. Ne voivat myös esiintyä yhdessä aistivammojen, kokonaiskehityksen viiveen, kielen kehityksen tai käytös- ja tunnehäiriöiden kanssa.

Oppimisvaikeuksia esiintyy Suomessa noin 5–10 prosentilla lapsista. Diagnosoitujen oppimisvaikeuksien määrä on kuitenkin paljon koettujen vaikeuksien määrää pienempi. Yleisin oppimisvaikeus on lukivaikeus eli dysleksia.

Dysleksialle on keskeistä äänteisiin liittyvän tiedon hahmottamisen ja käsittelyn vaikeus, ja lukemisen vaikeuksien rinnalla esiintyy usein myös kirjoittamisvaikeuksia, erityisesti oikeinkirjoituksen vaikeuksia. Lukivaikeuteen liittyy osalla myös luetun ymmärtämisen ja kirjallisen ilmaisun työläyttä.

Laskemiskyvyn häiriö on myös yleinen oppimisvaikeus, joka myös usein liittyy lukivaikeuteen. Matematiikan vaikeus liittyy määrien prosessoinnin vaikeuksiin, mutta voi johtua myös kielellisistä vaikeuksista, jotka aiheuttavat matemaattisten käsitteiden ja symbolien ymmärtämiseen ja muistamiseen liittyviä ongelmia. Hahmottamisvaikeudet puolestaan vaikeuttavat matematiikkaan liittyvän visuaalisen tiedon käsittelyä. Häiriöstä kärsivällä voi myös olla vaikeuksia ymmärtää ja muodostaa lukujonoja ja siten ymmärtää suuruuskäsitteitä ja lukujen välisiä suhteita.

Oppimisvaikeuksilla on neurobiologinen tausta. Niiden ajatellaan johtuvan aivojen hermoverkkojen erilaiseen aktivoitumiseen liittyvistä häiriöistä. Kaikki oppimisen vaikeudet eivät kuitenkaan ole kehityksellisiä, neurobiologisia oppimisvaikeuksia. Oppiminen voi olla vaikeaa myös muista syistä, esimerkiksi liittyen voimakkaaseen stressiin tai traumaattisiin tilanteisiin. 

OPPIMISVAIKEUKSIEN JA tuen tarpeen ennakointi tulisi tehdä heti koulunkäynnin alkuvaiheessa joko erityisopettajan toimesta ja tarvittaessa jatkotutkimuksena koulupsykologin toimesta. Tarvittaessa oppilas voidaan ohjata jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Yleensä vaikeudet tunnistaa opettaja, jos lapsi ei opi lukemaan tai laskemaan koulussa.

Joskus oppimisvaikeudet eivät ilmene ensimmäisillä luokilla. Esimerkiksi myöhään ilmeneviä lukivaikeuksia ei välttämättä huomata heti. Lapsi voi oppia lukemaan normaalisti, mutta lukeminen ei alun jälkeen sujuvoidukaan ja lukunopeus jää selvästi keskimääräistä hitaammaksi. Vaikeuksia voi myös ilmetä vain haastavissa teksteissä, joita kohdataan ylemmillä luokilla tai vieraiden kielten opiskelussa. Siksi olisi tärkeää seurata lukutaidon kehitystä myös alakoulun ensimmäisten luokkien jälkeenkin. 

Oppimisen tuki voi olla luokkamuotoista tukea, kuten tukiopetusta, tehostettua tukea, kuten osa-aikaista erityisopetusta tai kouluavustajan tukea, tai erityistä tukea, jossa oppilas voi olla integroituna yleisopetuksen ryhmään tai opiskella osin tai kokonaan erityisryhmässä tai -luokassa.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON opettajankoulutuslaitoksen apulaisprofessorin Minna Torpan mukaan oppimisvaikeudet eivät tarkoita sitä, ettei lapsi koskaan oppisi tarvittavaa taitoa. Oppiminen kuitenkin vaatii paljon työtä. Lukivaikeuden voittamisessa on tärkeää pitää yllä lukuintoa ja motivaatiota.

– Jos vanhempi tietää, että suvussa esiintyy lukivaikeutta, lukisin lapselle kirjoja, jotta hänen sanavarastonsa kehittyy, sillä kirjoissa se on paljon rikkaampi kuin arjen puheessa. Koulu osaa kyllä opettaa lapsen lukemaan hyvin, mutta lukumotivaation rakentamisessa kodilla on tärkeä tehtävä. Matematiikan opetuksessa tulisi huolehtia siitä, että perustaidot saadaan automaattisiksi, Torppa toteaa.

Torpan mukaan opettajilta tulee viestiä siitä, että lapset lukevat nykyisin niin vähän, että se alkaa näkyä oppikirjojen tekstien ymmärtämisen vaikeutena. Siihen, että luki- tai matematiikkavaikeutta esiintyisi nykyisin aiempaa enemmän, hän ei kuitenkaan usko. Keskimääräinen lukutaidon taso voi kuitenkin laskea selvästi, jos lukutaitoa ei harjoita. Oppimisen ongelmia voikin Torpan mukaan olla monesta syystä johtuen, kuten tunne-elämää tai sosiaalista elämää häiritsevien tekijöiden ja stressin vuoksi, jotka estävät opittua asiaa menemästä perille.

OPPIMISVAIKEUDET JA huono koulumenestys vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Lukemista ja matematiikkaa tarvitaan melkein jokaisessa oppiaineessa, samoin arjessa esimerkiksi virastoasioiden hoitamisessa.

– Lukemisen ja matematiikan vaikeus liittyvät kouluttamattomuuteen ja työttömyyteen sekä masennukseen ja ahdistukseen määrättävien lääkkeiden käyttöön. Osalla ne vaikuttavat itsetuntoon ja synnyttävät toivottomuutta, osalla eivät vaikuta. Sitä, mistä nämä vahvuudet ja suojaavat tekijät syntyvät, yritetäänkin parhaillaan selvittää. Osalla vaikeuksista kärsivistä on ympärillään ihmisiä, jotka kannattelevat heitä selviytymään niistä, Torppa kertoo.

Oppimisvaikeudet eivät kuitenkaan liity älykkyyteen eivätkä tarkoita, ettei niiden vuoksi voisi pärjätä elämässä.

– Lapsen tulisi saada kotoa hyväksyntää ja tukea, sillä edessä on pitkä tie, jolla tarvitaan motivaatiota ja jaksamista. Oppimisvaikeudet ovat kuitenkin vain yksi erilaisuuden muoto, eikä niistä saisi kehittyä liian isoa mörköä kenenkään elämään, Torppa painottaa. 

Lähteet: oppimisvaikeus.fi, potilaanlaakarilehti.fi

oppiminen
oppimisvaikeudet
tukiopetus
lukihäiriö
lapsi
lapset
koulu
koulunkäynti
opetus
varhaiskasvatus

Muita saman alan yrityksiä

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva