Koulutus-
järjestelmä on 
suurten uudistusten äärellä

Teksti Digimag/Ilpo Lommi Kuva Digimag Arkisto
Tulevaisuudessa kaikkia opetustasoja kehitetään kohti opiskelijaystävällisyyttä. Oppimisessa hyödynnetään digitalisaatiota ja käytännönläheisyyttä sekä panostetaan koko elämän pituiseen opiskeluun.
Maksuttomia avoimen yliopiston opintoja lukiolaisille

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON Avoin yliopisto ja Kuopion kaupungin lukiopalvelut tarjoavat vuoden alusta maksuttomia yliopistokursseja kaikille Kuopion lukiolaisille jo lukioaikana. Kursseja on mahdollista suorittaa aina perusopintoihin asti esimerkiksi historiasta, psykologiasta, luonnontieteistä, oikeustieteistä ja farmasiasta. Opinnot ovat suureksi hyödyksi erityisesti loppuvaiheen lukiolaisille, jotka kaipaavat tukea uravalinnoissa tai haluavat esimerkiksi valmistautua tuleviin pääsykokeisiin. 

Lukioiden opinto-ohjaajat opastavat yliopisto-opintojen kurssivalinnoissa ja ilmoittautumisessa sekä seuraavat opintojen etenemistä. Kurssien suoritustapoihin liittyvissä kysymyksissä oppilas voi kääntyä Avoimen yliopiston henkilökunnan puoleen. Opinnot toteutetaan pääsääntöisesti verkko- ja monimuotokursseina, mikä mahdollistaa opiskelun missä ja milloin vain. Kurssit on mahdollista sisällyttää tuleviin korkeakouluopintoihin tai osaksi Avoimen yliopiston opintokokonaisuutta, jota opiskelija voi hyödyntää erillishakuväylässä. Yhteistyö on ainutlaatuinen koko Suomen mittakaavassa, ja se edistää opiskelijan tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamista. 

Lukiolaisten yliopisto-opintoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa: www.uef.fi/aducate/lukiolaisille

Suomalaiseen koulutusjärjestelmään on tehty 1990-luvun merkittävien lakimuutosten jälkeen vain pieniä rakennemuutoksia. Lähivuosina ja ensi vuosikymmenellä on kuitenkin odotettavissa suurempia uudistuksia.

Niitä vauhdittavat muun muassa uudistuvan työelämän aiheuttamat koulutushaasteet, digitalisaatio, kansainvälistyminen ja pienenevät ikäluokat sekä toisaalta suurten ikäluokkien eläköitymisestä johtuva työvoimapula tietyissä ammateissa.

Digitalisaatio, siihen osin liittyvä robotiikka ja muu automaatio vievät muun muassa opettamista valmentajuutta kohti. Oppimisanalytiikka ja oppilaiden ohjaustarpeet muuttuvat, tiedolla johtaminen kasvaa, vertaisoppiminen lisääntyy ja kansainväliset oppimisverkostot yleistyvät.

SITRAN UUSI KOULUTUS -foorumissa yli 30 yhteiskunnan kärkipään vaikuttajaa määritteli muutamia vuosia sitten koulutuksen uusia haasteita ja niihin vastaamista. Koulutuksen epätasa-arvoon sekä vaatimusten muutoksiin on foorumin mukaan vastattava kehittämällä aitoa opiskelijalähtöisyyttä, opiskelun joustavuutta, koko elämän pituista opiskelua sekä digitalisaation ja muun informaatioteknologian nopeampaa tuomista koulutukseen muun muassa virtuaalisina oppimisympäristöinä. Muutoin Suomea uhkaa jälkeen jääminen kilpailijamaista.

Muutospaineet koskevat kaikkia opetustasoja, mutta erityisesti toisen asteen ammatillista koulutusta, jonka tutkintorakenteeseen ja näyttötutkintojen mitoitukseen on tulossa mittavia muutoksia. Ne koskevat etenkin ammatti- ja erikoistutkintoja mutta myös ammatillista perustutkintoa.

Tänä vuonna voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen tutkintoreformi tähtää koulutuksen ja työelämän lähentämiseen. Se ilmenee työpaikkojen korostumisena oppimisen ja opintotulosten arviointiympäristönä. Siten uudistus koskee myös yrityksiä, joilta on löydyttävä tarpeeksi harjoituspaikkoja ja työpaikkaohjaajia.

Käytännössä muutos tarkoittaa, että opiskelijat hankkivat tietoja ja etenkin taitoja työpaikoilla todellisessa työympäristössä ja -tehtävissä aiempaa enemmän. Oppisopimuskoulutuksen merkitys kasvaa, ja siihen panostetaan lisää rahoitusta. Uutta on koulutussopimus käytännönläheisenä tienä tutkintoon. Pohjois-Savossa uudistukset kohdistuvat Savon ammattiopistoon sekä Ylä-Savon ammattiopistoon.

JATKOSSA AMMATILLISEN opetuksen erilaisia tutkintoja on nykyistä selvästi vähemmän. Niiden määrä voi jopa puolittua runsaaseen puoleentoista sataan. Toisaalta opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet tutkintojen sisällä kasvavat ja tutkintorakenteeseen tulee lisää joustoja. Osaamisvaatimuksista ei tingitä.

Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän johtaja Heikki Helve pitää kriittisenä kysymyksenä ammatillisen opetuksen rahoitusta ja oppilaskiintiömäärän säilyttämistä.

– Itse uudistus on tarpeellinen, jotta koulutus johtaa entistä paremmin työllistymiseen ja työnantajat saavat palvelukseensa osaavampaa henkilöstöä. Hyvää on koulutuksen säätelyn ja normiston keveneminen, mikä antaa oppilaitoksille joustavampia mahdollisuuksia opetusaineistojen ja -tapojen suunnitteluun. Positiivista on nuorison ja työnantajien kiinnostuksen kasvu ammatilliseen opetukseen. Siksikin valtion pitää panostaa ammatilliseen koulutukseen, toteaa Helve.

Toisen asteen koulutukseen myös kuuluva lukio-opetus on kehittynyt muun muassa etäopiskelua mahdollistavalla monimuoto-opetuksella. Joustavuutta tuo opiskeluajan vaihtelu pääsääntöisesti kolmen‒neljän vuoden välillä. Kurssitarjonta ja valinnaisuus vaihtelevat lukioiden sekä paikkakuntien kesken. Yhteistyötä lukio-opetuksen ja ammatillisen opiskelun välillä on pyritty lisäämään, ja sitä on muun muassa kaksoistutkinnoissa. Uusi lukiolakiluonnos korostaa aiempaa vahvempaa yhteistyötä myös korkea-asteen kanssa. Merkittävimpiä tulevia muutoksia lienevät ylioppilastutkintojen toteutuksen ja sen merkityksen uudistus jatko-opintoja ajatellen.

Lukio-opetukseen vaikuttanee ensi vuosikymmenellä väestön keskittyminen maakuntien kasvukeskuksiin sekä lukiolaisten määrän väheneminen. Ne supistanevat myös lukioiden määrää ja pienempien sekä syrjäisempien lukioiden opetustarjontaa. Apuna ovat etäkurssit toisista lukioista.

Uudistukset eivät sivuuta korkea-asteen opetusta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Yliopistoissa korostuu jatkossakin tieteellinen tutkimus, mutta opetusta kehitetään käytännönläheisemmäksi ja enemmän työelämään suuntautuvaksi. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön lisääminen tehostaa opintopolkuja kohti työelämää. Yrittäjyysopetuksen painoarvo kasvaa korkea-asteen opetuksessa ja alemmillakin tasoilla.

Kaikkia 7‒16-vuotiaita Suomessa koskeva perusasteen opetus ja oppivelvollisuus on ollut perusrakenteiltaan varsin samanlainen koko kuluvan vuosituhannen. Se uudistunee jatkossa esimerkiksi oppiainevalikoiman osalta mutta todennäköisesti maltillisemmin kuin muut koulutustasot. Paineita on perusasteen pidentämisestä ja toisaalta raja-aitojen madaltamisesta esiopetukseen päin.

Kouluverkoston harveneminen aiheuttaa perusopetukseenkin tarvetta paikkariippumattomaan opetukseen mutta ei samassa määrin kuin ylemmillä koulutusasteilla. Luokkahuone- ja pulpettimuotoisesta oppituntiopetuksesta ollaan siirtymässä joustavampiin, yhteisöllisempiin ja räätälöidympiin opetusmuotoihin ja -ympäristöihin sitä mukaa, kun niihin soveltuvia uusia kouluja rakennetaan. Viime vuonna valmistunut Kuopion Jynkän koulu on siitä oiva esimerkki.

OPETUSMINISTERIN ASETTAMA peruskoulufoorumi luovutti vastikään esityksensä peruskoulun kehittämislinjauksiksi. Ne viitoittavat linjauksia ensi vuosikymmenelle.

Kuopion kaupungin opetusjohtajan Leena Auvisen mukaan elokuussa 2016 käyttöön otetut uudet opetussuunnitelmat perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa ovat iso muutos ja kehittymishaaste kouluille.

– Kuopion koulutuspoliittinen ohjelma linjaa samantyyppisiä asioita. Uudet opetussuunnitelmat vahvistavat uudenlaista yhteisöllistä toimintakulttuuria, yhteisopettajuutta, oppijakeskeisyyttä ja oppilaiden aktiivisuutta. Kuopio on edistynyt digitalisaatiossa sekä tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytössä kunnon loikalla. Meillä on valtakunnallistakin huomiota saanut Digi tutor- ja mentorjärjestelmä tukemassa opetusta sekä oppimista. Digitaalinen ylioppilastutkinto toteutuu kokonaisuudessaan keväällä 2019.

– Lausunnolla olevan lukiolain keskeisiä asioita on velvoite yhteistyöhön korkea-asteen eli yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Olemme Kuopiossa siinä kuten kansainvälistymisessäkin edelläkävijöitä jopa valtakunnallisesti, kertoo Auvinen.

Hän muistuttaa oppimisympäristön laajentumisesta perinteisen luokkahuoneen ulkopuolelle. Se edellyttää uusia toimintatapoja kaikilta kouluyhteisössä samoin kuin lähipiireissä.

– Oppimisen tuki on järjestettävä oikea-aikaisesti koko opintopolulle esikoulu- ja koulunaloitusvaiheesta lukion päättymiseen. Lukiolakiluonnoksessa esitetäänkin erityisopetusta myös lukioon.

 

Koulutus
opiskelu
uudistus
avoin yliopisto

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva