Katsaus
tulevaisuuteen

Teksti: Digimag/Emma Heinonen Kuvat: Shutterstock, Vesa Kippola, Elina Hiltunen
Robotiikka, tekoäly ja teknologia ovat jo nyt vahvasti mukana työelämässä. Tulevaisuudessa ne korvaavat yhä useampia ammatteja. Työntekijä onkin tulevaisuudessa motivoitunut ja etsii aktiivisesti työtä tehtäväksi.

Futuristin ja tietokirjailijan Elina Hiltusen mukaan yksi tulevaisuuden haasteista on se, miten tekoäly korvaa työpaikkoja. Esimerkiksi nyt on jo kokeiltu robottia, joka tekee diagnooseja lääkärin apuna.

‒ Jos tulevaisuudessa meissä ihmisissä on esimerkiksi koko ajan kiinni antureita, jotka analysoivat elintoimintoja, niin pystytään reagoimaan sairauteen jo ennen kuin se puhkeaa, hän kertoo.

Hiltusen mukaan tekoälyä on kokeiltu myös muun muassa lakimiehen työtehtävissä. Tekoälyn avulla on käyty tapauksia läpi ja yritetty selvittää potentiaalisia ratkaisuja seuraaviin samankaltaisiin tapauksiin. Tulevaisuudessa myös tämä kirjoitus voisi olla robotin käsialaa, sillä esimerkiksi Yleisradiolla on käytössään jo toimittajarobotti Voitto, joka on kirjoittanut yksinkertaisia uutisia muun muassa urheilusta.

Vaikka nykyajan ammattien korvaaminen roboteilla on lähes väistämätöntä, Hiltunen uskoo ihmisten välisen vuorovaikutuksen olevan tärkeä asia myös tulevaisuuden työelämässä.
‒ Näen, että hoitoala on sellainen, joka tulee säilymään. Tekoäly ja robotiikka saattavat esimerkiksi vapauttaa ihmisen rutiineista, jolloin pystyttäisiin käyttämään aikaa ihmisten kohtaamiseen, hän pohtii.

VUONNA 2016 WHO kertoi, että maailman väestö elää nyt pidempään kuin koskaan ennen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 syntyneiden suomalaisten tyttöjen elinajanodote on 84,1 vuotta ja poikien 78,4 vuotta. Hiltusen mukaan elinajanodotteen kasvun myötä on tarpeellista miettiä eläkkeelle jäämisen ikää. 

‒ Tulevaisuudessa ihmiset voisivat jäädä ainoastaan sairausseläkkeelle, eli työtä tehtäisiin niin pitkään kuin kunto kestää. Jos ihmiset elävät esimerkiksi 120-vuotiaaksi tulevaisuudessa, niin 60-vuotiaanahan sitä on vasta puolivälissä, hän avaa.
Hiltusen mukaan tulevaisuudessa työelämä kulkee yhä enemmän yrittäjyyden suuntaan. Työntekijät työllistävät itse itsensä ja työtunnit haalitaan esimerkiksi neljältä tai viideltä eri firmalta. 

‒ Useat yritykset ovat nyt jo ulkoistaneet työvoimaa. Eli ei oteta yhtä henkilöä istumaan kahdeksaksi tunniksi, vaan käytetään vuokratyövoimaa tai alihankkijoita, hän kertoo.
Toisaalta ihmiset voivat niin sanotusti oman työnsä herroina vapauttaa tunteja haluamallaan tavalla. Esimerkiksi pienten lasten vanhempi voi tehdä vähemmän töitä ja lasten kasvaessa taas enemmän. 

Hiltunen ei usko siihen, että kaikille olisi tulevaisuudessa taattuna kahdeksan tunnin työpäiviä. Hänen mukaansa työaika tulee luultavasti olemaan kuusi tuntia päivässä. Hän uskoo, että työaika vähenee ja työtä jaetaan enemmän. Palkkaa maksetaan luonnollisesti vähemmän tuntien mukaan. Lyhyempi työpäivä antaa ihmisille myös enemmän vapaa-aikaa.

‒ Historiassa ihmiset ovat tehneet paljon erilaisia töitä ja vapaa-aikaa ei ole ollut lainkaan.
Teknologia on vapauttanut aikaa esimerkiksi kotona astianpesukoneiden, pesukoneiden
ja imurien myötä, Hiltunen avaa.

 

Myös paikan merkitys vähenee tulevaisuuden työelämässä. Ihmiset eivät välttämättä tee enää toimistolla työtä vaan etätyö tulee olemaan yhä tavallisempaa.

‒ Etätyöhön liittyy kansainvälistyminen. Jos yrityksellä on tiimejä ympäri maailmaa, ei ole järkevää lennättää kaikkia samaan paikkaan tunnin palaveria varten. Teknologia mahdollistaa esimerkiksi telekonferenssit, Hiltunen pohtii.

Hänen mukaansa yksi tulevaisuuden mielenkiintoisista ilmiöistä saattaa olla virtuaalimaailman hyödyntäminen. Esimerkiksi intialainen siivooja voi kotoaan ohjata niin sanottua etiäisrobottia, joka sijaitsee Suomessa. Näin pitkälle viety etätyö edistää osaltaan globalisaatiota.

HILTUSEN TYÖ perustuu erilaisten megatrendien, kuten väestönkasvun, ikääntymisen, globalisaation ja kaupungistumisen seuraamiseen. Futuristit seuraavat myös niin sanottuja heikkoja signaaleja, eli epävarmoja ja outoja innovaatioita, joista voi kehittyä merkityksellisiä tulevaisuuden kannalta.

Heikkona signaalina voidaan pitää esimerkiksi internetin mikrotyöskentelyn alustoja, kuten fiverr.com-sivustoa. Sivuston kautta voi teettää työtä eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Hiltunen on teettänyt sivuston kautta kuvia. Sivusto toimii niin, että esimerkiksi srilankalainen piirtäjä tekee hänelle viidellä dollarilla kuvan ja se siirtyy bitteinä Suomeen.

Bisnes
Työ ja ura
tulevaisuus
työelämä

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva