Jalkautumalla

työttömyyttä 

vastaan

Teksti: Arja Kangas Kuva: Mark Normand
Pohjois-Savon TE-toimistossa työkulttuuria on muutettu ja muutoksilla on saatu aikaan hyviä tuloksia. Onnistuneita muutoksia ylläpidetään jatkossakin.
Hakukelpoisuus on ehdoton edellytys

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) on ehdottomasti yksi suurin työllistäjä alueellamme. Viime vuoden aikana sairaalassa oli avoinna noin 160 työpaikkaa ja hakemuksia vastaanotettiin kaikkiaan yli 3000 kappaletta. Eli hakijoita oli noin 19 jokaista avointa tehtävää kohden. Sijaisuuksia haki yli 1500 ja muut hakemukset kohdentuivat vakituisiin työpaikkoihin. 

- Luvut kuvastavat nykyistä tilannetta ja hakijamäärät ovat kasvaneet parin vuoden aikana selvästi, kertoo rekrytointipäällikkö Marja Hietamäki

KYS:ssä hakuprosessi alkaa sähköisellä hakemuksella. Avoimia hakemuksia ei oteta enää vastaan, sillä niitä ei ehditä käsittelemään. 

Hietamäen mukaan hakijajoukosta erottuu varmimmin täyttämällä hakukelpoisuuden.

- Terveydenhoitoala on vahvasti säädeltyä ja siksi kelpoisuusvaatimusten täyttäminen on olennaisinta. Tutkinto ratkaisee siinä mielessä aika paljon. 

Hietamäki lisää, että hakemuksessa on hyvä kertoa itsestään avoimesti ja tuoda esille se, kuinka omat piirteet ovat eduksi työssä, johon hakee. 

- Jos työhistoriassa on aukko, se pistää silmään. Kun tuo avoimesti esille sen, mitä on tehnyt, niin se luo meidän näkökulmasta luotettavuutta. 

Hietamäen mukaan KYS:ssä työllistetään kokeneiden ohessa myös paljon vastavalmistuneita. Vastavalmistuneen kannattaa kuitenkin olla valmis monenlaisiin töihin. 

- Vastavalmistuneet tulevat meille pääsääntöisesti tekemään sijaisuuksia. Eduksi me katsomme sen, että on valmis työskentelemään erilaisissa yksiköissä ja haluaa laajentaa osaamistaan. 

Pohjois-Savon TE-toimisto nousi viime vuoden lopulla valtakunnalliseen tietoisuuteen onnistuneesti tehdyn työn ansiosta: alueellamme työpaikkoja täytetään muuta maata tehokkaammin. 

Pohjois-Savon TE-toimiston johtaja Pasi Patrikaisen mukaan keskimääräistä paremmat luvut selittyvät henkilökunnan aikaisempaa aktiivisemmalla jalkautumisella. 

- Toki samaa työtä tehdään myös muualla, mutta meillä jalkautumista on lähdetty tietoisesti tehostamaan. Käymme yrityksissä, joissa ei ole aikaisemmin käyty ja etsimme aktiivisesti uusia työpaikkoja. 

Jalkautumisen yhtenä motiivina on työvoimapalveluiden tietoisuuden parantaminen myös työnantajien piirissä. Usein työnantajalla voisi olla halu palkata tekijä yritykseen, mutta vähällä riskillä ja ehkä osa-aikaisesti. Mahdollisten tukitoimien käyttämisestä ei monellakaan työnantajalla ole välttämättä tietoa tai ylipäänsä aikaa paneutua mahdollisiin apukeinoihin lisätyövoimaa ajatellen. 

 - Viime vuonna teimme vajaa 1500 yrityskäyntiä ja tavoitteena on, että tänä vuonna ylitämme aiemman rajan. Käynneillä selvitetään, onko tarvetta työntekijöille ja jos on, niin selvitämme, minkälainen osaaja on etsinnässä. Yrittäjillä ei yleensä ole hirveästi aikaa esimerkiksi rekrytoinnille ja yritämme helpottaa rekrytointityötä näillä keinoin.  Työ on verkostomaista yhteistyötä palveluntuottajien, seudullisten kehitysyhtiöiden, alueellisten ja paikallisten yrittäjäjärjestöjen, yrittäjien ja asiakkaiden kanssa. 

Jalkautumisen lisäksi toimiston työtapoja on rukattu uuteen kuosiin. Sähköisiin palveluihin siirtyminen on ollut iso muutos niin henkilökunnalle kuin asiakkaillekin. 

- Edelleen asiakkaita kontaktoidaan kuten ennenkin, mutta sähköisten palveluiden myötä meillä vapautuu myös aikaa enemmän vaikeastityöllistyvien asiakkaiden palvelemiseen. Sähköiset palvelut vaativat kärsivällisyyttä ja aikaa, mutta olemme jo saaneet hyvää palautetta uudistuksesta, Patrikainen toteaa. 

Jalkautumisen lisäksi toimistossa on ryhdytty ohjeistamaan asiakkaita entistä enemmän esimerkiksi työnhakupapereiden laadinnassa. Asiakas ohjataan ulkopuoliselle palveluntarjoajalle, kun siihen katsotaan olevan tarvetta. 

Patrikaisen mukaan keskimääräistä parempi työllistävyys on monen asian summa ja jatkossakin työllistämistä edistäviä toimenpiteitä on tehostettava entisestään. Aktiivinen yhteydenpito kaikkiin alueen toimijoihin takaa tulevaisuudessa sen, että työntekijän tarve ja osaava tekijä kohtaavat toisensa. 

- Se on kaikkien etu, että tehdään yhteistyötä ja tunnistetaan yritysten tarpeet. Näin voimme ohjata hakijoita myös oikeille koulutusaloille esimerkiksi täydennyskoulutuksen kautta. Pitää olla mahdollisuuksia luoda uusia väyliä työllistymistä ajatellen. 

 

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva