Hyvän työpaikan ominaispiirteet

Hyvän työpaikan

ominaispiirteet

Teksti Digimag/Marlene Sanoukian Kuva Shutterstock
Hyvällä työpaikalla kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja työn-teko luistaa. Mukava työilmapiiri myös edesauttaa tuloksen syntymistä, joten sen luomiseen kannattaa panostaa.
Työpaikan konfliktit vältetään ymmärtämisellä

Työyhteisön on hyvä tiedostaa, että se koostuu erilaisista persoonista, joilla on omat toiminta- ja ajattelutapansa. Toisten erilaisuuden ymmärtäminen vähentää ristiriitatilanteiden syntymistä. Jotkut ovat hyviä ideoimaan ja reagoimaan nopeasti, toiset taas tekemään pikkutarkkaa työtä ja etenemään siinä hitaammin. Toiset ovat introverttejä, toiset ekstroverttejä. 

Esimerkiksi yhdysvaltalaisen psykologin William Moulton Marstonin 1900-luvun alkupuolella kehittämään käyttäytymispiirteiden teoriaan pohjautuvassa DISC-analyysissa ihmiset jaetaan neljään erilaiseen persoonallisuustyyppiin, joita kuvataan neljälllä eri värillä. Punainen tyyppi on käytökseltään hallitseva, keltainen vaikuttava, sininen tunnontarkka ja vihreä vakaa. Kaikissa ihmisissä on tietenkin näitä kaikkia ominaisuuksia, mutta niiden hallitsevuus vaihtelee. 

Tasapainoisessa työyhteisössä on kaikkia persoonallisuustyyppejä tekemässä heille parhaiten sopivia tehtäviä.

Työyhteisö on toimiva, kun sillä on yhteinen päämäärä, jota kohti edetään hyvällä johtamisella ja työntekijöille selvästi ja mielekkäästi jaetuilla työtehtävillä. Toimivassa työyhteisössä myös vallitsee hyvä työilmapiiri. Se antaa työyhteisölle vankan pohjan, jolla työn tekemisen käytäntöjä ja sisältöä on hyvä kehittää.

Vuonna 2010 tehdyn Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asennetutkimuksen kyselyyn vastanneista jopa 90 prosenttia piti työpaikan hyvää henkeä ja miellyttävää ilmapiiriä tärkeinä. Suomen Mielenterveysseuran mukaan hyvän työilmapiirin perustana ovat muun muassa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvät seikat, kuten toisten huomioon ottaminen, kohteliaisuus, tasapuolisuus ja avoimuus.

Työilmapiirin luomiseen osallistuvat sekä johtajat että työntekijät. Tukea heille antamassa ovat myös työsuojeluhenkilöstö ja luottamusmiehet sekä työterveyshuolto.

HYVÄ JOHTAJA on oikeudenmukainen, kannustava ja motivoiva ja luo työlle puitteet, joissa työntekijät voivat toimia luovasti ja toteuttaa itseään virheiden tekemistä pelkäämättä. Hän luottaa alaisiinsa ja on kiinnostunut siitä, mitä heille kuuluu. Hyvä työntekijä puolestaan luottaa johtajaan ja työtovereihinsa ja kuuntelee heitä. Hän ei turhaan valita mahdollisista työhön liittyvistä ongelmista vaan pyrkii keksimään niihin ratkaisuja myönteisessä hengessä. 

Työssä viihtymiseen vaikuttaa myös se, millaisessa työympäristössä sitä tehdään. Työskentelytilojen ja yhteisten tilojen tulee olla hyvin suunniteltuja ja tarkoituksenmukaisia. Työ sujuu tehokkaasti, kun esimerkiksi hyvä ilmanvaihto, valaistus ja ergonomia ovat kunnossa.

Kun työn puitteet ovat toimivat, jokainen työyhteisö voi luoda itse käytännöt, jotka sopivat juuri heille. Tämä voi tapahtua luonnostaankin työntekijöiden hitsautuessa yhteen työn ja yhteisten koulutus- ja virkistäytymistilaisuuksien myötä. Kun työntekijät tuntevat toisensa hyvin, yhteinen sävel on helppo löytää eivätkä heidän välisensä erilaiset luonteenpiirteet korostu liikaa.

Hyvinvoivasta työyhteisöstä on yritykselle monenlaista hyötyä. Työhyvinvointi lisää tuottavuutta ja asiakastyytyväisyyttä sekä vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta, sairauspoissaoloja ja tapaturmia. Toimivan työyhteisön rakentaminen on siis yritykselle kannattava investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. 

työyhteisö
työilmapiiri
johtaja
työntekijä

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva