Huonekaluosaamista toisessa sukupolvessa:

Sepon kaluste

Teksti ja kuvat: Noora Hyvönen
Sepon Kalusteella on jo pitkä historia huonekalujen valmistajana ja myyjänä. Perheyritystä pyörittävät nyt neljä veljestä, ja Sepon eläkepäivät kuluvat mukavasti asiakkaiden kanssa tehtaanmyymälällä haastellessa.

Sepon Kalusteen tarina alkoi vuonna 1961, kun Seppo Noronen päätti alkaa valmistaa sohvia lähialueen väelle. Toiminta alkoi hyvin pienissä tiloissa, ja laajeni kunnolla vasta vuonna 1969 tuotannon kasvaessa ja myynnin levitessä ympäri Suomen. Samalla nuoren yrityksen työntekijämäärä nousi kahdeksaantoista henkeen.

- Nykyään meillä on täällä 35 työntekijää ja jälleenmyyjiäkin 81. Sukupolvenvaihdos tehtiin noin vuosi sitten. Kaksi meistä veljeksistä työskentelee Kuopion myymälässä ja kaksi täällä Rautalammin tehtaalla, kertoo toimitusjohtaja Ismo Noronen.

- Sekä oma että veljen vaimo ovat myös mukana yrityksessä. Isä ei puutu enää tuotannon puoleen, mutta on silti usein myymälän puolella asiakaspalvelutehtävissä. Siinä ne eläkepäivät kuluvat mukavasti!

Ismo Noronen kertoo työskentelevänsä itse paljon suunnittelun parissa. Asiakaskontaktit ovat tärkeitä: niistä saa parhaimmillaan inspiraatiota uusien, parempien tuotteiden kehittämiseen.

- Parasta on keskusteluyhteyden saaminen ostajaan. Heiltä saa ideoita ja kritiikkiä, joka on kaikista kehittävintä. Ilman sitä alkaa jo melkein pelottaa. Vanhojen mallien kanssa ei voi jäädä paikoilleen, ja tälläkin hetkellä suunnittelussa on useampi uusi tuote. On hyvä kokeilla erilaisia asioita.

TEHTAALLA SUUNNITELLAAN ja tehdään itse mallikappaleet alusta loppuun saakka. Uusien kokeilujen ja räätälöityjen tuotteiden valmistaminen on sen vuoksi jouhevaa ja helppoa. Ostaja valitsee ensin myyjän avustuksella tuotteensa osat, materiaalit ja värit, ja sitten tilausta aletaan työstää. Esimerkiksi käsinojien, kulmasohvien kulmien mallien ja jalkojen vaihtaminen on helppoa, ja tuotteita saadaan juuri sen kokoisena kuin tarvitsee. Sohvavalikoima kattaa kymmeniä eri malleja, ja kangasvaihtoehtoja on satoja.

- Ideana on, että ostaja saa pääosin itse vaikuttaa sohvansa tai tuolinsa ulkonäköön. Myös kovuuden saa valita: vaihtoehtoina on pehmeä, medium ja jämäkkä tai upottava höyhentäyte. Jousituksiakin voidaan säädellä. Suomalaiset pitävät eniten mediumista ja jämäkästä. Pehmeän osuus on vain 20 prosenttia, esittelee Noronen.

Sohva on päätuote, mutta sen lisäksi Rautalammilla valmistetaan erimallisia nojatuoleja ja patjoja. Erityisesti niin sanotusta kipeän selän patjasta on tullut nopeasti suosittu: patja venyttää nikamia niin, että issiashermosto pääsee lepäämään yön aikana, mikä auttaa selkäkipuihin.

- Lisäksi teemme kalusteita julkisiin tiloihin tilauksesta. Arkkitehti tai sisustussuunnittelija piirtää ensin mallin, ja me sitten toteutamme sen. Viimeisimpänä kalustimme uuden Rautalammin lukion. Myös Rissalan lentokentälle tulevat uudet sohvat ovat meidän tekemiämme. Se onkin savolaista osaamista parhaimmillaan, sillä suunnittelusta vastasi Partanen & Lamusuo, nauraa Noronen.

Yrityksen tuotteille on myönnetty avainlippu, ja kotimaisiin raaka-aineisiin panostetaan. Huonekaluissa käytettävä puu on mäntyä. Lähes kaikki
työ tehdään Rautalammin tehtailla, mutta toki alihankkijoitakin löytyy. Tuotteiden valmistuksen lisäksi tehtaalla entisöidään vanhoja sohvia ja tuoleja – Norosen mukaan kyselyitä tällaiselle tulee joka kuukausi.

Norosten perheyrityksellä on pitkä historia, ja matkan varrelle mahtuu yhtä jos toista. Pahin tilanne oli 1982 sattunut tulipalo tehtaalla. Vakuutukset korvasivat vain murto-osan vahingosta. Uusi tehdas rakennettiin nykyiselle paikalleen.

- Vastapainona hyviä hetkiäkin on tietysti ollut paljon. Mieleen on jäänyt muun muassa vuosi 2001, jolloin toteutimme moduulisohvajärjestelmän ensimmäisten joukossa Suomessa. Asiakkaat saivat kasailla itse mallisohvajärjestelmiä yhdistelemällä pyörillä kulkevia osia, muistelee Noronen.

Aikajana
1961
Seppo Noronen perustaa yrityksen.
1969
Toiminta laajentui teolliseksi tuotannoksi ja myynniksi ympäri Suomen.
1982
Kaikki tuotantotilat paloivat maan tasalle. Tehtaan rakentaminen nykyiselle paikalle.
1990
Venäjän kauppa vapautui ja vienti itään alkoi.
1996
Kuopioon oma tehtaanmyymälä.
2000-luku
Toiminnan laajeneminen nykyisiin mittoihinsa. 2010 kipeän selän patjat markkinoille.

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva