Kauppiassuku
viidennessä

polvessa

TEKSTI nmt/Heta Jyrälä KUVAT nmt/Mirka happonen
Kaupungin historiaa värittää Hallmanien monitahoinen liiketoiminta. Jokainen sukupolvi on vuorollaan uudistanut koko yrityksen toimialasta lähtien, jonka vuoksi yhtiö porskuttaa vielä 140 vuoden jälkeenkin. Nyt katseet ovat tulevaisuudessa ja digitalisaatiossa.
Tiesitkö että?

Savossa Kuopio on perinteisesti ollut vahva tukkukaupan keskus, jossa jo 1800-luvulla toimi useita tukkuliikkeitä. Tunnettuja kuopiolaisia kauppiassukuja ovat Ranin, Lignell, Piispanen sekä Saastamoinen, Hallmanien lisäksi.

Hallman-yhtiön juuret ulottuvat vuoteen 1875, jolloin Birger Hallman sai tarpeekseen urastaan apteekissa ja päätti alkaa kauppiaaksi. Kauppiaaksi päästäkseen 15-vuotias Hallman lähti kauppa-apulaiseksi Kokkolaan ja kerryttämään lisää ikää, taitoa ja kokemusta. Sen jälkeen hän opiskeli vielä Oulun kauppakoulussa ennen kuin suuntasi takaisin kotimaakuntaan ja Kuopioon. 
Kuopiossa Birger Hallman toimi melkein pari vuotta puotilaisena, ennen kuin lopulta pisti Kauppatorin kulmalle oman kaupan pystyyn vuonna 1875. Toimintaa rahoittamassa olivat muun muassa Gust. Ranin ja Iisalmen rovasti Joh. L. Lagus. Vuosien saatossa kaupasta kasvoi merkittävä vähittäismyynti- ja tukkukauppaverkosto.
Uusia aluevaltauksia Hallman teki ostamalla tulitikkutehtaan vuonna 1880 ja perustamalla huomattavan mylly- ja sahalaitoksen vuosina 1893–1986. Tulitikkutehdas muuttui Hallmanin käsittelyssä nopeasti käsityöpajasta kunnon tehtaaksi, joka parhaimmilla kausillaan työllisti puolet kaupungista. Sahalaitos puolestaan sahasi enimmillään melkein 50 000 tukkipuuta ja mylly jauhatti yli  82 000 hehtolitraa. Suurin osa puutavarasta myytiin ulkomaille.
Vuonna 1914 Tmi Birger Hallman muutettiin osakeyhtiöksi samalla, kun Birgerin poika Lauri Hallman otti yhtiön pääasiallisen komennon. Lauri alkoi kehittää tukkukauppaa määrätietoisesti. Hän esimerkiksi perusti Pietariin oman konttorin, jonka kautta pyrittiin suoraan kontaktiin tuottajien kanssa. Sekatavaran vähittäiskauppa puolestaan sai jäädä.
Tulitikkutehtaan tuotantoa kasvatettiin vastaamaan koko Suomen markkinoiden kokonaiskulutusta. Silti tavara ei tahtonut riittää Venäjän markkinoille, vaan vientiä piti täydentää Ruotsista ostetuilla tikuilla. Tulitikkujen jälkeen seuraava mullistava tuote oli Halltex-levy. Levyä tuotettiin ensin runsaasti 1940-luvun puolivälissä sotakorvauksina, jolloin levyä ei voitu vielä viedä ollenkaan ulkomaille. 

- Isoisäni Kai Hallman toi tuoreen teknologian Amerikasta. Halltex oli uudenlainen lastulevy, jota käytettiin paljon asuntojen eristämisessä 50- ja 60-luvuilla, kertoo Jukka Hallman, jo viidennen polven Hallman-yhtiöiden omistaja.

PARIN VUODEN päästä sotakorvausvienti päättyi, mutta levyjen tuotanto jatkui. Ylimääräisille levyille oli äkkiä keksittävä uudet markkinat. Uusi käyttötarkoitus löytyi vanhojen talojen kunnostamisesta, jossa lastulevy toimi sekä eristävänä että sisustuksellisena elementtinä samalla tavalla kuin maali tai tapettikin. Halltex-levyä tehdään vieläkin sen oman yhtiön alla.

Kai Hallmanin poika Matti Hallman päätti lopettaa teollisuuspuolen kokonaan 1970-luvun alussa. Seuraavat parikymmentä vuotta menivät pitkälti tukku- ja SPAR-päivittäistavarakaupan tiimellyksessä. 1974 mukaan kuvioihin tuli Truben konditoria.
80-luvulta lopulta saakka Hallmanit ovat panostaneet erityisesti ravintola-alaan. Kun klubien ja pubien suosion huomattiin alkavan kasvaa, perustettiin sellaisia. Legendaarisin torin kulmalla ollut Tramps, johon vievät jonot olivat perjantai-iltaisin jopa 110-metrisiä. Tramps oli Kuopion ensimmäinen monitoimiklubi, jossa oli kaksi isoa baaritiskiä ja hyvää musiikkia koko illan.

- Helsingistä asti tultiin ihmettelemään, mikä ihmeen klubi tänne on oikein avattu, muistelee Hallman naureskellen.
Diskojen kultakauden mentyä ohi Hallman-yhtiöt päätti panostaa ruokaravintolaan, jolloin syntyi Viikinkiravintola Haraldin konsepti. Ensimmäinen avattiin Tampereelle ja nyt ravintoloita löytyy kahdeksalta paikkakunnalta. Päivittäistavarakaupat Jukka Hallman myi S-ryhmälle ja tukkukaupan Keskolle 90-luvun puolivälissä. Samaan aikaan Truben leipomotoimintaan panostettiin ahkerasti.

- Vähän ennen 2010-lukua aloin miettiä, että nyt kaivattaisiin jotain uutta ja mukaan digitalisaatioon. Pulla kun ei vielä ole digi, Hallman kertoo.

INSPIRAATIONA UUTEEN toimialaan toimi New Yorkin innovaatioseminaari, josta Hallmanille jäi mieleen etsiä toimiala, joka on pysynyt muuttumattomana 20–40 vuotta. Valaistuminen tapahtui, kun hoksattiin, että autopesualalle ei ole tapahtunut yhtään mitään viimeiseen neljäänkymmeneen vuoteen.
Autopesulaan asennettiin digilaitteet ja kamerat, jotka tunnistavat pesuun tulevan auton. Asiakas puolestaan lataa mobiiliapplikaation, jolla valitaan haluttu pesu ja maksutapa. Nyt moderneja autopesuloita on 24 ympäri Suomen ja lisäksi teknologiaa hyödynnetään jo Keski-Euroopassa ja pian myös Australiassa, Pohjoismaissa sekä Aasiassa.

Hallman-yhtiöt ovat myös Suomen suurimman eläinlääkäreille tarkoitetun laboratorion, Movet Oy:n, taustalla. Bioteknialla sijaitsevan laboratorion käyttöön on valjastettu kaikki uusi teknologia, joten eläinlääkärit saavat näytteiden tulokset 24 tunnin sisällä lähettämisestä. Kaikki toiminta tapahtuu tietokoneiden välityksellä, joten tuloksia ei lähetetä paperilla edestakaisin.

- Näihin kahteen on nyt laitettu leipomotoiminnan lisäksi kovasti panoksia, summaa Hallman. 

menestystarinat
yritys
kuopio

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva