Elinvoimaisempi kaupunki

Elinvoimaisempi kaupunki

Teksti: Jere Lehtonen Kuva: NMT Arkisto
Liiketoiminnallisesti elinvoimaisessa kaupungissa on kehitysmyönteinen ilmapiiri, runsas elämisen sisältö ja mahdollisuuksien kirjo. Tämän tilan saavuttamiseen ei kuitenkaan ole taianomaista reseptiä. Yksi asia kuitenkin on varma: menestys syntyy ihmisten toimesta ja tahtotilasta.

Jos menestymiseen olisi selkeät ja yksinkertaiset sävelet, ei häviäjiä olisikaan. Menestyvän elinkeinokaupungin rakentaminenkin on monen tekijän summa, jossa mikään yksittäinen kikka ei takaa tulosta.

Kuopio on menestynyt hyvin vertailukaupunkeihin nähden erilaisissa imagotutkimuksissa.  Tätä tukee myös monet faktat: väestö kasvaa, asuntoja rakennetaan, työpaikkakehitys on positiivinen, yritykset investoivat. Myönteinen kehitys on monen tekijän yhteissumma, toteaa yritysasiamies Unto Juutinen. Oikotietä ei ole olemassa. Se vaatii yhteistä näkemystä ja paljon arkista työtä kaikilta tahoilta, jotka voivat kehitykseen vaikuttaa.

Kuopion kaupunki haluaa omalta osaltaan huolehtia siitä, että se hoitaa hyvin ne asiat, joilla se voi edesauttaa yritysten menestymistä ja kasvua.  Kaupunki investoi vuosittain miljoonia yritysalueiden ja niiden infran rakentamiseen niin kantakaupungin alueella ja parin vuoden ajan myös Tahkolla.  Yrityspalvelu toimii linkkinä yritysten ja kaupungin eri palveluntuottajien ja lupaviranomaisten välillä. Me tunnemme oman kaupunkimme ja sen mahdollisuudet olla edesauttamassa menestykseen.

ELINVOIMAISEN KAUPUNGIN tunnusmerkkeihin ja vetovoimaisuuteen kuuluu paljon erilaisia asioita, joita ei voi välttämättä rahassa mitata. Sijainnille me emme voi mitään. Liikenneyhteyksien parantamiselle pitkässä juoksussa voimme.  Kuopion vahvuus on monipuolinen koulutustarjonta ja eri oppilaitosten aito halu omalta osaltaan vahvistaa Kuopion ja koko maakunnan kehitystä.  Kuopio tunnetaan monipuolisesta vapaa-ajan ja kulttuuritarjonnastaan. Sillä on iso merkitys alueen kiinnostavuudessa, vaikka päätöksiä tehtäisiinkin kovien faktojen perusteella.

- Kaupungin koon merkitys tuntuu myös lisääntyneen yrittäjien mielessä, eli uutta sijaintia etsiessä se asukasmäärän raja, joka kaupungin tulisi ylittää, on kasvanut, Juutinen kertoo. Tämä on ollut yksi peruste lukuisille kuntaliitoksille, joita Kuopiossa viime vuosina on tehty. Reilusti yli 100 000 asukkaan kaupunkina Kuopiolla ei ole uskottavuusongelmia.

Kuopio on myös onnistunut luomaan itselleen yrittäjämyönteisen imagon. Se on pitkäjänteistä, usein hyvin arkistakin työtä, jossa osallisina ovat lopulta kaikki ne tahot, joilla on jokin liittymäpinta yrityksiin.  Yhteistyö yrittäjäjärjestön kanssa on mutkatonta. Joka päivä yrittäjämyönteisyys on kuitenkin lunastettava kohdattaessa yrittäjä, olipa yritys iso tai pieni, toteaa Juutinen.

MAINEEN VOIMASTA kertoo Nilsiä, joka ei ole tarvinnut suurta kokoa menestyäkseen.

- Tahko on Nilsiän menestystarinan ydin, Kuopio-Tahko Markkinoinnin toimitusjohtaja Wille Markkanen kertoo.

- Tahkoa lähti alun perin hartiavoimin toteuttamaan muutama idearikas ihminen, joilla oli myös pääomaa. Onnea varmasti tarvittiin myös, mutta kysymyksessä oli ennen kaikkea tahto.

Onnistuneen markkinoinnin salaisuutena Markkanen näkee viestin ytimen säilyttämisen.

- Kuopio-Tahko –yhteismarkkinoinnissakin ideana on ollut se, ettei olla sotkettu hyvin alkanutta viestiä. Pääosin on pyritty jatkamaan jo olemassa olleen kuvan rakentamista, Markkanen toteaa.

- Hyötyä yhteistyöstä on ollut ennen kaikkea resurssien yhdistämisessä.

Kaupungin elinvoimaisuus näyttäytyy ulospäin selkeästi aistittavana. Huonommin menestyvissä kunnissa tyhjät liikehuoneistot ja yleinen tappiomieliala viestivät alennustilasta. Elinvoimaisen kaupungin media ja ihmiset sen sijaan puhuvatkin enemmän kehityksestä kuin työttömyydestä. Kuopiossahan tyhjiä liiketiloja ei juurikaan esiinny ja yleismieliala on positiivinen ja eteenpäin katsova.

- Näin matkailunäkökulmasta ihmiset myös matkustavat mieluummin eläviin kaupunkeihin, Markkanen toteaa.

- Kuopiossa investoinnit ja kehittäminen ovat esillä, mikä on hyvä asia. Negatiivinen ja positiivinen kehitys ovat itseään ruokkivia prosesseja. Negatiivisen kehityksen kääntäminen vaatii jämäköitä toimenpiteitä. Nyt kun meillä ollaan positiivisessa kierteessä, kehitystä pitää ruokkia.

MITÄÄN YKSITTÄISTÄ keinoa myönteisen kehityksen kannustamiseen ei kuitenkaan ole. Poliittinen tilanne, päätöksenteon dynaamisuus ja yhteistyökyky eri sektoreiden kesken ovat esimerkkejä sellaisesta monitahoisesta vuorovaikutussuhteiden vyyhdistä, joka joko estää tai edistää yrityselämän kehittymistä.

- Jokaisella sektorilla pitää olla halu tehdä, viedä asioita eteenpäin. Kun tahtotila on olemassa, saadaan kyllä paljon aikaiseksikin, Markkanen kehottaa.

- Globaaliin taloustilanteeseenhan voidaan vain reagoida, sitä ei voida hallita, Markkanen lisää.

- Huonojen suhdanteiden aikana on vain pidettävä kehitys käynnissä ja olla valmiina parempiin aikoihin. Jos toiminnot seisautetaan, toiset nappaavat markkinat nenän edestä.

Yhtenä Kuopion vahvuutena Markkanen matkailun ammattilaisena näkee Matkuksen ja kaupunkikeskustan muodostaman rautaisen parivaljakon ostosmatkailukohteena. Esimerkiksi venäläisille matkailijoille yksi lomanvieton ydin on shoppailu. Vaikka itänaapurin matkailuinto onkin hiljattain laantunut, sen voi odottaa taas jonain päivänä nousevan.

Olipa tilanne mikä tahansa, aina voi kuitenkin löytää jotain kehitettävää.

- Aamulla töihin tullessaan pitää vain muistaa se, ketä varten täällä ollaan. Aina pitää yrittää jättää positiivinen mielikuva, Juutinen sanoo.

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva