Ajatus teräväksi kognitiivisella

ergonomialla

Teksti: Ulriikka Myöhänen Kuva: Zcool.com.cn
Ihmisen aivot sopeutuvat hetkellisesti kovaankin paineeseen. Mieli kuitenkin kuormittuu herkästi sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vuoksi. Kognitiivinen ergonomia tutkii älyllisiä prosesseja työkontekstissa.

Ergonomia on tieteenala, joka tutkii työtä, työoloja ja -välineitä. Kognitiivinen ergonomia on yksi ergonomian osa-alueista. Se tarkastele ihmisen vuorovaikutusta erilaisten tietoteknisten toimintajärjestelmien kanssa. Käsitteellä tarkoitetaan muistiliitto.fi – sivuston mukaan työn sekä työvälineiden, -ympäristöjen ja -tapojen yhteensovittamista ihmisen tiedonkäsittelykykyjen ja -rajoitusten kanssa.

Kognitiivista ergonomiaa pohdittaessa ihmisen ja tietotekniikan välinen vuorovaikutussuhde on suurennuslasin alla. Tietotyötä tekevien työpisteet ja toimistot pursuilevat tietokoneita, näyttöjä, tabletteja ja älypuhelimia. Informaatiota tulvii siis työpisteeseen joka puolelta eikä ihmisen tiedonkäsittelykapasiteetti välttämättä riitä kaiken käsittelyyn. Esimerkiksi tarkkaavaisuus, muisti- ja ajattelukyky saattavat ruuhkaantua tietotulvasta.

MIELEN KUORMITTUMINEN on yksilöllistä. Siihen vaikuttavat työmäärän ja -ympäristön ohella tarpeet, tunteet, motiivit, suhtautuminen stressaaviin tilanteisiin, ikä sekä terveydentila. Myös esimerkiksi alkoholinkäytöllä, ravitsemuksella ja liikunnalla on vaikutusta kuormittumiseen. Kognitiivisen ergonomian tavoite on tehdä työnteosta sujuvaa, turvallista ja tehokasta niin, että hyvinvointi töissä lisääntyy.

ERGONOMIAN OSA-ALUEET

ERGONOMIAN AVULLA TYÖ, työvälineet, työympäristö ja muut toimintajärjestelmät sopeutetaan vastaamaan ihmisen ominaisuuksia
ja tarpeita. Sopeuttamisen myötä parannetaan turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Ergonomia jaetaan kolmeen erilaiseen osa-alueeseen. Kognitiivisen ergonomian lisäksi puhutaan fyysisestä ja organisatorisesta ergonomiasta.

Fyysinen ergonomia lienee osa-alueista tunnetuin. Se korostuu työympäristön, -välineiden ja -menetelmien suunnittelussa niin, että fyysinen toiminta sopeutetaan ihmisen anatomisten ja fysiologisten ominaisuuksien mukaisiksi. Fyysistä ergonomiaa parantavat esimerkiksi kunnollinen työtuoli, erillinen tietokoneen hiiri ja työpöydän korkeuden säätäminen.

Organisatorinen ergonomia puolestaan pyrkii yhteensovittamaan teknisen ja sosiaalisen järjestelmän. Osa-alue korostuu henkilöstön,
työprosessien ja työaikajärjestelyjen suunnittelussa. Lisäksi sillä on kytköksiä myös tuotannon, palveluiden sekä henkilöstön yhteistyön kehittämiseen.

- Työn pitäisi kuormittaa työntekijää sopivasti. Ylikuormitus synnyttää stressiä, mutta toisaalta alikuormittuminen saa turhautumaan ja tylsistymään. Tietokoneet ovat nykyisin osa kaikkien arkipäivää. Kognitiivisen ergonomian näkökulmasta tekniikan tulisi olla loogista ja nimenomaiseen työhön sopivaa, ergonomian asiantuntija, yliopisto-opettaja Susanna Järvelin-Pasanen kertoo.

TYÖYMPÄRISTÖN JA -välineiden ohella myös työpisteen siistinä pitäminen ja valaistus parantavat Järvelin-Pasasen mukaan ergonomiaa. Lisäksi laitteiden näyttöjen koolla, väreillä ja kirkkaudella on merkitystä kuormittumista silmällä pitäen. Työterveyslaitoksen mukaan myös ikääntymisellä on vaikutusta kognitiiviseen ergonomiaan, sillä vuosien karttuessa esimerkiksi sopeutuminen vuorotyöhön ja kuormittaviin tilanteisiin vaikenee.

- Muisti on avainasemassa tällä aihealueella. Kognitiivisen ergonomian huomioimiseen työssä on olemassa yksinkertaisia keinoja. Suomalaiset työntekijät raportoivat paljon työnteon keskeytymisestä, jolloin ajatus katkeaa. Työympäristön tulisi olla rauhallinen, jotta keskittyminen onnistuisi. Jos työtehtäviä on paljon, ne pitäisi priorisoida. Myös työaikoihin ja työurien pituuksiin tulisi kiinnittää huomiota, Järvelin- Pasanen muistuttaa.

ergonomia

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva