Jännevirralle valmistuu Suomen kuudenneksi pisin silta

Jännevirralle
valmistuu 
Suomen kuudenneksi
pisin silta

Teksti Digimag/Ilpo Lommi Kuvat Sjöman Helsingin Nosturit Oy, Liikennevirasto
Kuopion ja Siilinjärven rajalle Jännevirralle on rakennettu Suomen kuudenneksi pisintä siltaa vajaat puolitoista vuotta vanhan 66-vuotiaan rapistuneen ja epäkäytännöllisen tilalle. Uuden sillan on määrä valmistua suunnitellusti tämän vuoden elo–syyskuussa.

Rakennustyöt ovat pysyneet liikenneviraston projektipäällikkö Hannu Nurmen mukaan niin hyvin aikataulussaan. Niinpä valtatie 9:llä Kuopiosta itään ja päinvastoin ajavat pääsevät syyskesällä ihastelemaan sujuvaa tieliikennettä sekä Jännevirran maisemia 24,5 metriä korkealta ja 577 metriä pitkältä kiinteältä sillalta. Laivojen sekä purjealusten ei tarvitse enää odottaa vanhan kääntösillan avautumista, koska uuden korkeus riittää sillan alitukseen ruopattua syväväylää ajaen.

Uuden sillan noin 35 miljoonan euron kustannusarvio riittänee. Hankkeeseen liittyy uusi tielinjaus sillan molemmin puolin yhteensä 2,5 kilometrin matkalta. Se lisää kokonaiskustannuksia reilulla kymmenellä miljoonalla. Valtatien viereen tulee kevyen liikenteen väylä, joka jatkuu katkotta Siilinjärven Vuorelasta Vartialaan. Väylä ilahduttaa etenkin pyöräilijöitä ajoturvallisuuden parantuessa.

Uuden sillan valmistuttua puretaan vanha pois marraskuun loppuun mennessä. Sen ja tielinjauksen alta purettiin hankkeen alussa 17 vanhaa rakennusta. Osalle löytyi jopa uutta käyttöä.

Jännevirran uusi silta tulee tositarpeeseen sujuvoittamaan valtatie 9:n liikennettä. Sillalla on liikennetiheys keskimäärin 7 000 autoa vuorokaudessa ja vilkkaimpina kesäperjantaina jopa 10 000. Kun vanha hidas kääntösilta on avattu purjehduskaudella 400‒500 kertaa, on toimenpide aiheuttanut melkoiset autojonot, matkanteon hidastumisen ja odottajien harmituksen. Joskus laitteet ovat myös menneet epäkuntoon, jolloin haitta on vielä paljon suurempi pitkän kiertotien vuoksi. Tästä syystä vanha silta on myös turvallisuusriski hälytystilanteissa.

VALMISTUTTUAAN 1951 edistyksellinen ja maan toiseksi suurin silta on muuttunut liikennemäärien lisäännyttyä ja rekkojen koon kasvettua liian ahtaaksi. Ajonopeus on pitänyt laskea 40 kilometriin tunnissa. Lisäksi vanhassa sillassa on rakennevaurioita, mikä aiheutti painorajoituksia ja on estänyt raskaimpien kuormattujen ajoneuvoyhdistelmien ajon sen yli. Pullonkaulavaikutusta on lisännyt, että ysitie on merkittävin itä-länsi-suuntainen tieyhteys Kuopiosta itään erityisesti raskaalle ja ammattimaiselle ajoneuvoliikenteelle, työmatka- ja vapaa-ajan liikennettä vähättelemättä.

Jännevirran siltatyömaa on merkittävä työllistäjä. Sen kimpussa on ahertanut keskimäärin 60 työntekijää vuodessa. Kilpailutettua hanketta on urakoinut tuusulalainen Kreate Oy. 

Yrityksen työmaapäällikkö Mika Huhtala on tyytyväinen niin oman henkilöstön kuin alihankkijoidenkin töiden sujumiseen, vaikka säät eivät ole olleet suotuisimmat mahdolliset.

– Huonot säät ovat aiheuttaneet viivästyksiä, mutta olemme saaneet kirittyä ne kiinni. Muutoin ei ole sattunut olennaisia takaiskuja tai haavereita. Suunnitelmat ovat pitäneet ja vaativat työmenetelmät toimineet. Paljon olemme tehneet käsityönä ja paikallaan valuina, koska muun muassa valmiselementtejä on voitu käyttää vain vähän, lähinnä kansipukkeihin ja pilareiden yläosan kaariin.

– Tänä keväänä on edessä vaativa, paljon betonia vievä sillankannen valu. Se tapahtuu näillä näkymin huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa, kun sitkeä talvi hellittää otettaan. Kaikki siltapalkit on saatu jo paikoilleen, viimeisimpänä 700-tonninen jättipalkki. Kevään ja kesän mittaan tulevat kaiteet, eristys, asfaltointi, liikennemerkit, valaistus ja viimeistelytyöt. Betoni-, päällystys- ja maalaustöitä varten toivon lämpimiä sekä sateettomia säitä, toteaa Huhtala.

JÄNNEVIRRAN UUSI silta vaatii paljon ihmis- ja konetyötä, mutta siihen kuluu runsaasti rakennusmateriaalejakin. Betonia arvioidaan uppoavan sillan rakenteisiin, ennen muuta pystypilareihin ja kanteen, 7 500 kuutiometriä ja teräspalkkeja 2 430 tonnia. Puutavaraa on tarvittu muun muassa betonilaudoituksiin 400 000 juoksumetriä. Maamassoja on mennyt siltapenkereisiin ja uusiin tielinjauksiin huomattavia määriä, mikä on työllistänyt lähialueen kuljetusyrittäjiä.

Valmistuessaan Jännevirran uusi silta on sellainen nähtävyys sekä maa- ja vesirakentamisen taidonnäyte, että sitä kannattaa tulla jopa ihan asiakseen katsomaan ja yliajamaan kauempaakin. 

Jännevirran silta
Sjöman Helsingin Nosturit Oy

Muita saman alan yrityksiä

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva