Perheen yhteinen ateria ei nykyajan kiireisessä elämänrytmissä enää välttämättä ole päivittäinen käytäntö. Työ ja harrastukset vaativat oman aikansa, ja perhe voi koostua jäsenistä, joista kaikki eivät ole viikoittain paikalla. Yhdessä ateriointiin on kuitenkin hyvä panostaa, sillä se rytmittää päivää ja antaa tilaisuuden rauhoittua arjen hyörinän keskellä. Kun kaikki kokoontuvat ruokapöydän ääreen, ateriasta voi nauttia kaikessa rauhassa sitä arvostaen. Aterioinnin lomassa on myös hyvä keskustella päivän tapahtumista ja olla toisilleen läsnä.

SÄÄNNÖLLISET YHTEISET ateriat edistävät siis koko perheen hyvinvointia sekä henkisesti että fyysisesti. Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön tutkijatohtorin ja laillistetun ravitsemusterapeutin Tanja Tilles-Tirkkosen mukaan yhteinen ruokailu voi lujittaa perheen välisiä suhteita ja luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ruokailuun liittyvillä toimintatavoilla on hänen mukaansa keskeinen merkitys lapsen ruokailutottumusten muovautumisen kannalta, sillä niiden perusta rakentuu lapsuudessa. Yhteinen ruokailu on tärkeää vanhemmillekin lapsille.

– Yhdessä ruokaileminen on myös välittämistä, ja se luo lapselle turvallisuuden tunnetta. Se on myös erinomaista ruokakasvatusta, sillä lapselle mallioppiminen on keskeisessä roolissa. Vanhemmat voivat näin sanattomasti omalla esimerkillään ohjata myös lapsensa lautasen kokoamista, Tilles-Tirkkonen perustelee. Lapsi voi olla mukana ruokaostoksilla ja osallistua ruoanlaittoon, sillä se voi saada lapsen kiinnostumaan ruoasta ja jopa monipuolistamaan ruokavaliotaan.

Säännöllinen ja tiedostava yhteinen ateriointi täyttää vatsan niin, ettei välipaloja tee mieli syödä tarpeettomasti. Se vähentää myös ylipainon riskiä. – Viime vuosikymmenten aikana perheiden yhteinen ruokailu on vähentynyt ja välipalatyyppinen syöminen lisääntynyt. Tähän voisi olla ratkaisuna ruokailutilanteen rauhoittaminen ja ruokavalintojen ja aterioiden suunnitteleminen etukäteen, Tilles-Tirkkonen neuvoo.

NYKYPÄIVÄN RUOKAPÖYDÄSSÄ ovat usein mukana myös älylaitteet. Vaikka ne voivat häiritä ateriointiin keskittymistä, niistä voi myös olla hyötyä. Ruokaa kuvataan, jotta muutkin voisivat osallistua makuelämyksiin. Tämä kannustaa panostamaan aterian visuaalisuuteen ja kiinnittämään huomiota siihen, mistä se koostuu. Muiden annoksista voi saada vinkkejä omaan ruokailuun. Sosiaalisen median ansiosta ruokailu voikin olla vuorovaikutteista, vaikka ruokailijoita olisi pöydän ääressä vain yksi ja sukulaiset ja ystävät asuisivat pitkänkin välimatkan päässä.

Yhteinen ruokailu kannattaa siis ottaa tavaksi. Ateriaa ei aina ole tarpeen tehdä kokonaan alusta asti itse, sillä valmisruoistakin saa loihdituksi hyvän aterian, tai sitten perhe voi kokoontua yhdessä iltapalalle. Tärkeintä on nauttia mukavasta yhdessäolosta. 

K-Citymarket Päiväranta
Päivärannantie 18, KUOPIO 
Puh. 010 537 9600, Ma–la 8–21, su 10–21
www.k-citymarket.fi