Joulun parhaat
perinneherkut

Teksti digimag/Teemu Viemerö kuvat kesko
Ajan saatossa hiotut perinteet kuuluvat jouluun, mikä näkyy myös ruokapöydässä. Perinteet ovat muodostuneet vuosisatoja vanhoista tavoista sekä olosuhteista.

Joulu on yksi niistä juhlista, joihin valmistaudutaan huolella. Joulun tunnelmaa luodaan niin kodin koristelulla kuin myös jouluisen ruokapöydän makumaailmalla. 
Perinteet ovat muodostuneet historian saatossa, eikä vielä 1800-luvulla Suomella ollut kansaa yhdistävää jouluruokakulttuuria. Ylensyönnillä ja alkoholijuomilla varmistettiin tulevan vuoden sato. Uskomuksella, mitä raskaammin isännän pää notkui joulupöydässä, taattiin sitä runsaampi viljasato.

LIHA SEN monissa muodoissa on osa joulupöytää, niin kuivattuna, savustettuna kuin myös paistettuna. Naudan ja lampaan ohella suosituimmaksi joulupöytäläiseksi Pohjoismaissa kuitenkin nousi joulukinkku, jonka asema vahvistui Suomessa 1900-luvulla. 

Perinne alkoi 1700–1800-luvuilla, jolloin säätyläiset paistoivat kokonaisen sianpään jouluväen nautittavaksi. Tällöin sikatalous oli varsin alkukantainen, eikä possua riittänyt joka kotiin asti. Nykypäivänä joulupöydissä nähdään myös Yhdysvaltojen kiitospäivästä tuttua kalkkunaa sekä kasvisruokavalioon soveltuvaa, gluteenijauhoista valmistettua seitankinkkua.

KALA ON myös kaiken lihan ohella joulupöydän tuttuja näkyjä. Graavilohi muodostui suomalaisesta, vuosisatoja vanhasta tavasta säilöä kalaa hapattamalla, mihin yhdistyy keski-suomalainen tapa suolata hapatettu kala. Kaloja säilöttiin myös kuivaamalla, mutta suolaus astui varsinaisesti kuvioihin vasta suolan yleistyessä 1700-luvulla, millä oli oma osuutensa graavilohen syntyyn. 

Eri tavoin valmistetut kalat, kuten esimerkiksi lipeäkala, ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisessa joulupöydässä. Mäti on puolestaan astunut joulupöytiin vasta viime aikoina, kun taas 50 vuotta sitten se oli vain kalastavien talouksien suosiossa.

LAATIKKORUOKIEN SUOSIO juontaa juurensa perunan leviämisestä kansan keskuuteen 1800-luvulla, minkä vuoksi peruna- ja lanttulaatikot ilmestyivätkin 1800-luvun lopun juhlapäivän pitopöytiin. Perunalaatikko oli "lootista" suosituin, mutta porkkanalaatikko yleistyi vasta 1900-luvun alussa suomalaisten epäluuloisuudesta uusia viljelyslajikkeita kohtaan.

MAKEILLA JÄLKIRUOILLA sekä riisipuurolla on muita jouluruokia nähden varsin lyhyt historia. Joulupuuron kiehtovuus perustuu siihen piilotettuun manteliin, joka saapui ruotsalaiskodeista Suomeen 1900-luvulla – näihin aikoihin myös piparit yleistyivät. 1800-luvulla suomalaiset nauttivat vielä kaura- ja ohraryynipuuroa riisin kalleudesta johtuen.

Siirtomaatuotteiden halpeneminen 1880-luvun lopulla mahdollisti vaatimattomampienkin talouksien ostaa joulupöytäänsä manteleita, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä ja rusinoita, minkä myötä tapa syödä jouluna rusina-, luumu- ja sekahedelmäkeittoa tulivat vauraimpiin talonpoikaistalouksiin 1800-luvun lopulla. 

K-Citymarket Päiväranta
Päivärannantie 18, KUOPIO 
Puh. 010 537 9600
Ma–la 8–21, su 10–21
www.k-citymarket.fi

 

 

Porkkanalaatikko

n. 8–10 annosta • yli 60 MIN

1 kg porkkanoita
2 dl puuroriisiä
1 tl suolaa
2–3 ruokakermaa
2 kananmunaa
½ dl siirappia
¼ tl valkopippuria
3 rkl korppujauhoja
50 g voita

1 Keitä porkkanat suolatussa vedessä kypsäksi.
2 Keitä samaan aikaan puuroriisi suolatussa vedessä kypsäksi.
3 Survo porkkanat soseeksi ja yhdistä keitetyn riisin kanssa.
4 Lisää joukkoon ruokakerma, siirappi, suola ja valkopippuri.
5 Tarkista maku ja lisää joukkoon hyvin sekoittaen kananmunat.
6 Kaada seos kahden litran vuokaan. Ripottele päälle korppujauho.
7 Paina lusikan kärjellä kuvio pintaan ja laita päälle voinokareet.
8 Paista 200 °C 45–60 minuuttia.

Lanttulaatikko

n. 6–8 annosta • yli 60 MIN

1 kg lanttua
2 dl ruokakermaa
2 kananmunaa
½ dl korppujauhoja
½ dl siirappia
1 tl suolaa
½ tl valkopippuria
Päälle
3 rkl korppujauhoja
50 g voita

1 Keitä lantut kypsiksi suolatussa vedessä ja soseuta.
2 Lisää jäähtyneeseen lanttusoseeseen kerma, siirappi, suola ja valkopippuri sekä ½ dl korppujauhoja.
3 Tarkista maku ja sekoita hyvin joukkoon kananmunat.
4 Laita seos kahden litran vuokaan.
5 Ripottele päälle korppujauhoja, tee lusikan kärjellä kuviot ja laita päälle voinokareet.
6 Paista 200 °C noin 60 minuuttia.

Maksalaatikko

n. 6–8 annosta • yli 60 MIN

2 dl puuroriisiä
1 l kevytmaitoa
1–2 sipulia
2 tl suolaa
1–2 dl rusinoita
½ dl siirappia
½ tl valkopippuria
350 g naudan jauhettua maksaa
2 kananmunaa
voita

1 Keitä riisipuuro ja jäähdytä hetki.
2 Ruskista sipuli voissa pannulla ja lisää puuron sekaan.
3 Lisää huuhdotut rusinat, suola, valkopippuri ja suurin osa siirapista.
4 Lisää jauhettu maksa ja kananmunat. 
Sekoita hyvin.
5 Laita seos kahden litran vuokaan.
6 Laita päälle siirappia ja voinokareita.
7 Paista 175 °C noin 90 minuuttia.

Imelletty perunalaatikko

8 annosta • yli 60 MIN

2 kg jauhoisia perunoita
4 rkl vehnäjauhoja
3 rkl voita
8 dl maitoa
2 tl suolaa
2 rkl siirappia

1 Keitä perunat kuorineen vedessä kypsäksi.
2 Soseuta kypsät kuoritut perunat.
3 Lisää ruokalusikallinen vehnäjauhoja ja laita imeltymään. Tunnin päästä sekoita loput jauhot.
4 Imellyttäminen tapahtuu matalassa lämmössä, kuten 50 °C uunissa. Seos ei saa nousta yli 75 °C, muuten imeltyminen pysähtyy. Imeltyminen kestää 5–7 tuntia, ja sitä seurataan seosta maistelemalla. Seoksen rakenne muuttuu löysäksi ja kirkkaammaksi. 
5 Lisää imeltyneeseen seokseen maito, suola ja siirappi.
6 Kaada vuokaan, mutta varo, ettei seos kiehu uunissa yli. Laita päälle voinokareita.
7 Paista 150–175 °C noin kaksi tuntia.

K-citymarket Päiväranta
ruoka
kuopio
Porkkanalaatikko
Lanttulaatikko
Maksalaatikko
Imelletty
Perunalaatikko

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva