100 vuotta

suomalaista ruokakulttuuria

TEKSTI nmt/emma heinonen KUVAt kesko, Pixabay
Ruokakulttuuri oli sata vuotta sitten vahva luokkailmiö, sivistyneistö ja virkamiehet söivät työväestöä paremmin. Suomalainen perinteinen ruoka pitää pintansa, vaikka arjen ruokailu muuttuu.
Arjen ruokailu muuttuu

Keittiö on muuttunut äidin tai emännän valtakunnasta yhteiseksi ja jaetuksi tilaksi. Siellä perheet ja ystävät kokkaavat sekä ruokailevat yhdessä. Aterioilla istuu viikoittain vaihteleva määrä perheenjäseniä ja teknologia on monin tavoin mukana.

Myös perheissä on tapahtunut muutoksia, sillä ruokapöydässä voi istua ydinperheitä,  uusioperheitä sekä perheitä, jonka jäsenet vaihtuvat joka toinen viikko. Kaupunkiasumisesta yhä suurempi osa on yhdenhengen talouksia, kommuuneja tai muuta yhteisöllistä asumista. Arjen rutiinit vaihtelevat viikoittain ja haasteena on saada koko porukka syömään samaan aikaan.

Entistä visuaalisemmaksi ruokailu on muuttunut sosiaalisen median myötä. Ruuasta inspiroidutaan, sitä kuvataan ja tuotokset halutaan jakaa muiden kanssa. Some-maailman myötä ruokailu voi olla sosiaalista, vaikka jokainen istuisi yksin kotona. Sosiaalinen jakaminen myös kannustaa laittamaan pöydän koreaksi ja kiinnittämään huomiota mitä lautasella on.

Arjen ruokahetkiä kannattaa vaalia vuorovaikutteisena tapahtumana. Tekniikan myötä ruokapöytään istuu usein seuralaisen lisäksi myös hänen puhelimensa. Toisaalta älypuhelimien aika mahdollistaa kohtaamisia, joita ei muuten olisi. Kuvat ja videot yhdistävät kaukana asuvat perheet ja ystävät saman ruokapöydän ääreen.

Lisää arjen ruokailutottumuksiin voi tutustua kevään Re-set the Table -näyttelyssä 23.4.2017 asti Helsingissä Iittala & Arabia Muotoilukeskuksessa.

Ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikan emeritusprofessori Atte von Wrightin mukaan maailmansotien jälkeinen aika toi mukanaan kansainvälisiä ruokatrendejä. Muun muassa hedelmä- ja vihannestiskien tarjonta monipuolistui ja muuttui ympärivuotiseksi sekä einekset ja pakasteet tulivat suomalaisiin kauppoihin.

- Yleinen kansainvälistyminen on vaikuttanut, globaalit ruokatrendit näkyvät välittömästi Suomessakin, hän kertoo.

Kaupungistuminen, teollistuminen sekä niihin liittyneet elintapojen muutokset muuttivat suomalaisten ruokailukulttuuria monipuolisemmaksi.

SATA VUOTTA sitten ruokatrendit virtasivat Suomeen säätyläisperheiden kautta. Von Wrightin mukaan esimerkiksi kuopiolaisten kauppaliikkeiden mainoksista voi nähdä, että tarjolla oli muun muassa hedelmiä, juustoja, säilykkeitä sekä viinejä. Ne omaksuttiin säätyläisperheiden herkkuruuiksi. Leivonnaiset, pikkuleivät ja leivokset tulivat säätyläiskotien pitoruuiksi.

- Kun palvelusväki oppi laittamaan pitoruokia, ne levisivät sitten laajemmallekin, von Wright avaa.

Ruokakulttuuri oli sata vuotta sitten vahva luokkailmiö, sivistyneistö ja virkamiehet söivät työväestöä paremmin. Von Wrightin mukaan luokkailmiö on nähtävissä Suomessa edelleen.

- Nythän trendi on se, että koulutetut, sivistyneet ja varakkaat ihmiset syövät hyvälaatuista ja terveellistä ruokaa ja kiinnittävät huomiota siihen, mitä syövät. Vähemmän onnekkaat syövät kaikenlaista mättöä, hän pohtii.

ITSENÄISYYDEN AJAN alkupuolen ravitsemusvalistus vaikutti suomalaisten ruokailuun. Neuvolatoiminnan myötä kiinnitettiin huomiota äitien ja lasten terveelliseen ravitsemukseen. Myös kansakoulut vaikuttivat väestön ravitsemukseen opettamalla muun muassa puutarhanhoitoa. 

Kansalaissodan ja maailmansotien jälkeinen itsenäistyminen ajoi Suomen elintarvikepulaan. Von Wrightin mukaan ruokapöydissä oli lähinnä perunaa, leipää ja maitotuotteita, ja niitäkin usein niukasti. 

- Elintarvikepula nousi huippuunsa vuoden 1918 aikana, silloin Kuopiossa on viimeksi syöty pettua, hän kertoo.

Kuopiolainen söi 100 vuotta sitten von Wrightin mukaan pääkaupunkiseudun työväestöä paremmin. Pääkaupunkiseudulla asumisolot olivat huomattavan kurjat ja kovin monella ei ollut esimerkiksi kunnollista liettä. Vaikka Kuopiossakin asumisolot olivat puutteelliset, asunnoissa oli silti yleensä hella. Pääkaupunkiseutu teollistui nopeasti ja heikkotasoisia asuntoja rakennettiin kiireellisesti. 

- Pääasiassa helsinkiläinen työväestö eli kahvilla ja kuivalla ruualla, von Wright hämmästelee.

Tavallinen työväki söi Kuopiossa paljon hapatettua ruisleipää, maitotuotteita, perunaa, juureksia, herneitä, papuja sekä kalaa.

- Reseptit eivät olleet kovin hienostuneita, mutta ruumiillisen työn tekijä sai niistä tarvitsemansa kalorit, jos ruokaa oli tarpeeksi, von Wrigth kertoo.

EU AVASI ovet maailmalle ja Euroopan Unioniin liittyminen vuonna 1995 vaikutti myös osaltaan Suomen ruokakulttuuriin. Hedelmä-, juusto- ja vihanneshyllyjen tarjonta monipuolistui von Wrightin mukaan merkittävästi. Energiaravitsemuksessa pasta ja riisi ovat alkaneet korvata Suomessa perinteistä vilja- ja perunapohjaista ruokavaliota.

Eksoottiset ruokalajit ovat tulleet osaksi tavallista keittiötä, tavalliset ihmiset valmistavat sushia ja kokeilevat Kaukoidän reseptejä.

Von Wrightin mukaan viime vuosien aikana kasvissyönti on muuttunut trendiksi ja se on tuonut mukanaan uutta ruokakulttuuria. Nyhtökaura ja härkis ovat tästä hyviä esimerkkejä suomalaisista keksinnöistä. Von Wright kertoo myös hyönteisproteiinin olevan yksi mielenkiintoisista kehitysaihioista, joita syntyy koko ajan.

Von Wright muistuttaa myös suomalaisen perinteisen ruoan pitävän pintansa suomalaisten ruokapöydissä. Tammikuussa 2016 valittiin Suomen kansallisruoka, joka on ruisleipä. Kansallisruokaäänestyksen järjesti ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. 

Suomi 100
ruokakulttuuri
ruoka
Kulttuuri
Suomi
k-citymarket
K-citymarket Päiväranta
K-citymarket Päiväranta on laajan valikoiman ja erinomaisen ostokokemuksen ruokakauppa, jossa kotimaisuus on kunniassa. Kauppa on edelläkävijä suomalaisen ruuan sekä lähi- ja luomutuotteiden valikoimissa. Tällä hetkellä tuotteiden kotimaisuusaste on 80%. Et välttämättä ymmärrä, mitä tapahtui. Kun asiat kaupassa ovat kunnossa, tiedät vain,...
Yhteystiedot: Päivärannantie 18
Kuopio
70420
105379600
Aukioloajat:
Liike on avoinna!
Ma - La: 8:00-21:00
Su: 10:00-21:00

Saatat tykätä myös näistä jutuista