Sightseeing  kävellen tai

pyöräillen

TEKSTI JA KUVA: Laura Kotilainen
Vuosien työ on tuottanut tulosta: Kuopiossa on ainutlaatuisia rännikatuja yli 10 kilometriä.Välillä voi piipahtaa tunnelmallisiin puukortteleihin.

Kun keskustan liikenteen yleissuunnitelma hyväksyttiin kuusi vuotta sitten, yksi päämäärä oli luoda lisää kevyen liikenteen väyliä. Os uudistuksista on jo valmistunut. Tulevaisuuden suurimpia muutoksia kevyen liikenteen väyliin on tulossa muun muassa Kauppakadulle ja Puijonkadulle, joiden suunnitelmat ovat Kuopion kaupungin suunnitteluinsinööri Paula Liukkonen mukaan jo kohtalaisen pitkällä. Rahoituksen myötä projekteja saadaan eteenpäin. Pidemmällä suunnitelmissa siintää Savilahden ja keskustan välisen reitin kehittäminen.

Liukkonen kuitenkin muistuttaa, että kokonaisuus tulee suunnitella kaikkien liikkumismuotojen ehdoilla. Kaduille tulee mahtua niin autoliikennettä, kävelijöitä kuin pyöräilijöitä. Hän toteaa, että vaikka Kuopion liikennekulttuuri on parantunut, peiliin katsomisen paikkoja löytyy vieläkin. Kaupungin teettämien kyselyjen mukaan pyöräilijät ja kävelijät kokevat hankaluudeksi autoilijoiden ja kanssaliikkujien välinpitämättömyyden toisia kohtaan.

- Pyöräilijät eivät saa ajaa jalkakäytävällä. Jos sopivaa pyöräreittiä ei ole, on talutettava, mentävä autokaistalle tai kierrettävä toista kautta. Jos pyörä- ja kävelytie on yhdistetty, täytyy käyttäjien huomioida toinen toisensa, hän painottaa.

Pyörien säilytykseen löytyy ydinkeskustan alueelta suhteellisen hyvin paikkoja. Joidenkin liikkeiden näyteikkunassa kielletään pyörän parkkeeraus ikkunan eteen, ja se on tietenkin ymmärrettävää.

- Esimerkiksi Puijonkadulla on paljon kivijalkakauppoja, muttei kadulla ole pyörätelineitä. Niitä on kyllä toivottu, mutta samalla tulisi esteitä jalankulkuun tai autojen parkkipaikat vähenisivät, pohtii Liukkonen.

Kertauksen vuoksi

Väistämissäännöt:

- Anna tietä jalankulkijalle
- Väistämisvelvollisuus on kolmion kohdalla, ei auton keulan verran sen jälkeen.
- Kiertoliittymässä eli liikenneympyrässä autoilija on aina väistämisvelvollinen.

Oma paikka:

- Yhdistetyllä jalankulku- ja pyörätiellä pyöräilijä on aina oikeassa laidassa ja jalankulkija jommassa kummassa laidassa.

Pyöräily kielletty:

- Jalkakäytävällä (yli 12-v)
- Torilla
- Sokoksen kauppakäytävällä
- Moottoritiellä

PIKKUKADUT JAKAVAT Liukkosen mukaan mielipiteitä. Toiset kokevat rännikaduille poikkeamisen kiertoreitiksi, toisille se on näppärä tapa oikaista. Katukiveykset ovat joissakin kohdissa turhan korkeat, vaikka toisaalta ne ovat mukava ainutlaatuinen ominaisuus ja muisto menneisyydestä. Pikkukadut ovat nykyisin rauhallisia. Niitä pitkin voi vaeltaa näppärästi myös Kuopion puukortteleissa. Kuuluisin puukortteli löytyy Kuopion korttelimuseosta, jonka pientä porttia turistit usein etsivät.

- Korttelimuseon piha on aikamatka toiselle vuosituhannelle. Kesäkuun alkupuolella korttelimuseon piha on kauneimmillaan, kun syreenit kukkivat siellä, kuvailee Kuopion kulttuurihistoriallisen museon amanuenssi Marianna Falkenberg.

Vanhoja puukortteleita ja rakennuksia löytyy ympäri keskustaa.

- Nykyään puutalojen pihat ovat avonaisempia kuin ennen vanhaan. Kadun puolella on kuitenkin lähes poikkeuksetta korkeampi kivijalka, ja sisäänkäynti tapahtuu sisäpihan puolelta. 1800-luvun kuopiolaisten villistä kansanluonteesta kertoo se, että alle 1000 asukkaan kaupungissa oli tuolloin lähemmäs 50 järjestyksen pitäjää. Meininki on ollut aikamoista, nauraa Falkenberg.

Kuopion keskustan kaduista ja niiden varsilta löytyvästä arkkitehtuurista ja pikkuputiikeista kannattaakin lähteä nauttimaan, kävellen tai pyöräillen. Falkenberg lisää, että asennemuutosta voisi harkita siinä mielessä, ettei aina harmiteltaisi, mitä rakennuksia on menetetty. Turistit usein tuppaavat ihastelemaan sitä, mitä kaikkea on vielä jäljellä. Paikallinen tietää, mikä on rännikatu, mutta turistin Google Mapsista sitä kuuluisaa rännikatua Kuopiosta ei tahdo löytyä millään.

pyöräily

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva