Puijon torni

50 v.

Teksti: Maiju Pohjolainen Kuva: Kuopion matkailupalvelu Oy
Puijon torni juhlii vuonna 2013 viisikymmentävuotista taivaltaan. Juhlahumu tulee näkymään laajalti Kuopiossa ja sen lähialueilla. Merkkivuoden kunniaksi julkaistaan myös kirja tornin historiasta herkullisilla Puijon resepteillä höystettynä.

Kuopion Matkailuyhdistys teki päätöksen Puijon linkkitornin rakentamisesta 1960-luvun alussa. Tornin suunnitteli arkkitehti Seppo Ruotsalainen inspiraationaan Keski-Euroopan pyörivät televisio- ja näköalatornit. Pottunuijaksikin kutsuttu torni nousi Puijon mäelle vuonna 1963. 

Posti- ja lennätinlaitos kustansi uuden Puijon linkkitornin rakentamisen, sillä sen avulla saatiin lisättyä 120 automatisoitua puhelinyhteyttä Kuopion ja Jyväskylän välille. Matkailijoita varten rakennettavan näköalaterassin sekä ravintolatilat maksoi Kuopion Matkailuyhdistys. Kaupunki jatkoi tontin vuokrasopimusta ja takasi Matkailuyhdistyksen lainat. 

Tornin harjannostajaisissa esiintyi muun muassa aikansa merkittävä viihdetaiteilija Reino Helismaa, joka oli säveltänyt Puijolle ikioman Tornirallin. 

- On turha enää Pariisiin tai Pisaan saakka mennä - tuon yli kalakukkokaan ei lennä, juu, hän runoili.

 

KÄVIJÄMÄÄRÄT NOUSUUN

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen mukaan Puijon torni on yhä Kuopion tunnetuin matkailukohde. Nykyään tornissa vierailee vuosittain noin 80 000 kävijää. 

- Etenkin kotimaiset matkailijat tuntevat ja tietävät Puijon hyvin. Lähes takuuvarmasti torni on myös mainittu kaikissa merkittävimmissä maailmanlaajuisissa matkailuoppaissa, kertoo Kuopion Matkailupalvelun matkailukoordinaattori Hanna Vento.
Puijon kiivain matkailusesonki alkaa juhannuksena ja tornin toiminta pyöriikin lähinnä kesäkausien varassa.

- Talvi on meille aina haasteellinen. Se on hirvittävän hiljaista aikaa. Vaikka voisi kuvitella, että Puijo olisi talviurheilun keskus, niin ei se ainakaan meidän kävijämäärissä näy, Tiina Heinonen harmittelee.
Heinonen on toiminut Puijon tornin yrittäjänä kolme vuotta. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista hän pitää kävijämäärien kääntämistä uuteen nousuun. 

- Meillä on paljon henkilökuntaa ja suuret kulut. Toimintaa ei voida pyörittää pienellä kävijämäärällä. Yritämme jatkossakin pärjätä vanhoissa puitteissa juhla- ja matkailupalveluita parantamalla.
Heinosen mukaan tärkeää olisi myös parantaa kulkuyhteyksiä Puijolle ja koko Kuopion näkyvyyttä matkailukohteena. Siihen tarvitaan myös kaupungin apua. 

- Saavutettavuuden parantaminen olisi yksi meidän intresseistämme, mutta yksin me emme pysty sitä toteuttamaan. Yhteismarkkinoinnilla Kuopiosta voitaisiin luoda houkutteleva matkailukohde, jossa olisi paljon tekemistä myös talvella. 

 

ENSIMMÄISINÄ VUOSINA tornissa vieraili yhteensä satoja tuhansia kävijöitä. Sadan tuhannen kävijän raja ehti rikkoutua juuri ennen avajaisvuoden loppua, kun kuopiolainen osastonhoitaja Leena Martikainen nousi torniin. Matkailuyhdistys ojensi rouvalle kukkakimpun ja tarjosi koko perheelle viikon risteilyn Saimaalla. Seuraavana vuonna tornissa vieraili lähes 200 000 kävijää. 

Viisikymmentävuotias betonitorni on kolmas näköalatorni Puijon mäellä. Ensimmäisen, vuonna 1856 rakennetun kuusitoistametrisen puutornin paikalla seisoo nykyään hotelli-ravintola Puijon Maja. Vuonna 1906 valmistuneesta, 24 metriä korkeasta tiilitornista on muistona enää graniittijalka nykyisen tornin tyvessä.
75 metriä korkea suurtorni kohoaa 224 metrin korkeudelle Kallaveden pinnasta. Näkymä tornista on joka kerralla henkeäsalpaava. Ylväänä mäellä seisova maamerkki tervehtii jokaista ohiajavaa kulkijaa ja on kuopiolaisille aina kotiintulon merkki.

– Aikanaan järjestettiin yleisökilpailu, jossa selvitettiin, kuinka kauas Puijon torni näkyy. Kirkkaana talvipäivänä tornityömaan valot nähtiin kiikareilla Kolilta asti, kertoo Puijon tornin yrittäjä Tiina Heinonen.

JUHLAVUODEN KUNNIAKSI tekeillä on viimeisimmän tornin vaiheista kertova historiikki. Puijon tornin tarinan kokoaa kasaan Kuopion Matkailupalvelussakin työskennellyt Kaija Lipponen.

- Tarkoitus on saada kirja ulos vappuun mennessä. Tornia rakentamassa olleita ja täällä vuosien varrella työskennelleitä ihmisiä on tavoitettu ja heiltä on saatu rakennusurakasta kullanarvoista ensikäden tietoa, Heinonen iloitsee. 

Historiaosuuden lisäksi kirjassa raotetaan myös Puijon keittiöiden ovia ja paljastetaan herkullisia reseptejä. Puijon tornin pyörivä ravintola oli ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa ja siitä on otettu mallia myös Tampereen Näsinneulan rakennusprojektia varten. 

- Keittokirjaosio haluttiin lisätä mukaan, sillä ruoka on aina ollut tärkeä osa Puijon tornia. Juhlavuosi tulee vaikuttamaan myös Puijon torniravintolan menuihin.

Merkkivuotta aiotaan juhlistaa Puijolla näyttävästi, mutta erityisesti viisikymppisiä hemmotellaan. Juhlavuoden aikana vuonna 1963 syntyneille on aikomus järjestää oma juhlailta ja he pääsevät koko vuoden veloituksetta torniin sekä seuraamaan Puijon maailmancupin kisoja Puijon Tornin kustantamana.

- Toivomme, että tuleva vuosi tulee olemaan menestyksekäs. Aiomme järjestää myös lukuisia kaikille avoimia juhlia ja olla mukana muissakin alueen tapahtumissa. Toivottavasti kuopiolaiset lähtisivät aktiivisesti mukaan erilaisiin tilaisuuksiin. Juhlavuosi on hyvä syy vierailla Puijolla, Heinonen muistuttaa.

Mikä merkitys Puijolla on Kuopiolle?
"Puijolla on ollut kolme erikokoista tornia, ja aikaisemmin ne ovat toimineet ilmavalvonta-asemina. Lotat ovat varmaan on tähystäneet sieltä."
"Nykyään sinne pääsee katsomaan maisemia ja torniravintolassa voi käydä myös syömässä."
"Se on tosi arvokas Kuopiolle. Sen takia Puijoa pitäisi kehittää järkevästi niin, että palvelutarjonta ja luonto huomioidaan."
"Tornilla on isokin merkitys ja sitä pitäisikin suojella kaikin puolin. Arvostan myös tornin ympäristöä ja metsiä. Niissä on hyvät lenkkimaastot ja mahdollisuus hiihtämiseen."
puijo
puijontorni

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva