Hyvä elämä alkaa arjesta

Hyvä elämä 
alkaa arjesta

Teksti Digimag/Heta Jyrälä Kuvat Kuopion kaupunki/Soile Nevalainen, Digimag/Mirka Happonen
Mielekäs arki on hyvän elämän tärkein elementti.

Kuopion kaupungin strateginen tavoite on olla hyvän elämän pääkaupunki vuoteen 2030 mennessä. Tämä toteutuu jo hyvin muun muassa asukastyytyväisyyskyselyissä, joissa Kuopio on ollut listan kärjessä. Vuonna 2018 Kuopio oli 20 suurimman kaupungin välisessä tutkimuksessa ensimmäinen.

– Meillä on kuitenkin kuopiolaisten hyvinvointiin liittyviä haasteita, joiden eteen on tarpeen tehdä entistä enemmän yhteistyötä niin asukkaiden, kaupungin henkilöstön, järjestöjen, tutkimus- ja oppilaitosten kuin yritysten välillä. Valtakunnallisesti katsottuna Kuopiolla on erityisen suuri tarve vahvistaa asukkaiden mielen hyvinvointia sekä sydämen ja tuki- ja liikuntaelinten terveyttä, kertoo kansalaistoiminnan palveluiden päällikkö Kati Vähäsarja Kuopion kaupungilta. 

Asukastyytyväisyys luo kuitenkin hyvän pohjan sille, että uusia hyvinvointia edistäviä palveluita otetaan ilolla vastaan ja niitä halutaan olla mukana kehittämässä. Kaupunki satsaa tällä hetkellä runsaasti hyvinvointipalveluiden kehittämiseen ja rakentamiseen sekä kaupunkiympäristön parantamiseen. Lisäksi esimerkiksi erilaiset yhdistykset saavat asukkaiden hyvinvointia edistävään toimintaan vuositasolla noin kolme miljoonaa euroa avustuksia.

– Kokosimme syyskuun puolivälissä avatulle liikkuvakuopio.fi-sivustolle kaikki 700 kaupungin sisä- ja ulkoliikuntapaikkaa. Jokainen kohde on esitelty sanoin, kuvin ja videoin, kuvailee liikuntapaikkojen palvelupäällikkö Saku Kekäläinen.

Esimerkiksi Lippumäkeen valmistuu tänä syksynä uusi palloiluhalli ja Niiralaan valmistuvasta uimahallista tulee Suomen toisiksi suurin kansainvälisen tason uimahalli. Uimahallin kävijämäärän odotetaan kasvavan nykyisestä 200 000 kävijästä 350 000 vuosittaiseen käyttäjään. Kaupungin alueelta löytyy myös valtakunnallisesti vertailtuna kattava ulkoilureittien ja -liikuntapaikkojen verkosto. 

– Hankkeet edistävät omalta osaltaan ympärivuotista liikkumista ja lisäävät kaupungin vetovoimaa, kertoo Kekäläinen. Tutkimusten mukaan ihmisiä kannustaa liikkumaan myös se, että he näkevät muiden liikkuvan. 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen. >>

Liikuntapaikkojen kärkihankkeet

Lippumäen liikuntakeskus
Lippumäkeen valmistui tänä syksynä yksityisenä hankkeena kahden kaukalon jäähalli. Lisäksi alueelle on rakenteilla iso ulkotekojäärata, ja tekonurmikenttä katetaan ylipainehallilla. Nykyinen Lippumäen uima- ja jäähalli uudistetaan muuttamalla jäähalli sisäliikuntatilaksi, mikä parantaa alueen sisäliikuntamahdollisuuksia. 

Kuntolaakso
Niiralan uima- ja jäähallia muokataan siten, että uusi uimahalli valmistuu nykyisen jäähallin yhteyteen. Samalla siitä tulee Suomen toisiksi suurin kansainvälisen tason uimahalli. Peruskorjattu jäähalli puolestaan tarjoaa sisäliikunnan riemua ympäri vuoden. Projekti valmistuu syksyllä 2020.

Puijon urheilulaakso
Puijon urheilulaaksosta tavoitellaan vetovoimaista käyntikohdetta, jonka ihmiset tavoittavat ympärivuotisesti. Pyrkimyksenä on luoda Puijosta aktiivinen tapahtumapaikka, jossa korostuvat luontoarvot, esteettisyys sekä aktiivinen harrastaminen. Tavoitteena on, että Puijon urheilulaakso valmistuu vuoteen 2022 mennessä.

Keskuskenttä
Keskuskentän jalkapallostadionin uudistus on osa koko Kuopion Mölymäen alueen kehittämishanketta. Aktiivisesti käytettyä stadionia pyritään kehittämään edelleen UEFA:n sekä Suomen Palloliiton stadionmääräysten mukaisesti. Uudelle stadionille on hankesuunnitelmassa suunniteltu 8 000 katsomopaikkaa, ja se mahdollistaisi 20 000 ihmisen tapahtumat.  

Savilahden liikunta- ja tapahtumakeskus
Savilahden ainutlaatuiseen liikunta- ja tapahtumakeskukseen tulee puitteet 4 000 käyttäjän tapahtumiin. Katsomopaikkoja on suunniteltu 2 500 kappaletta ja sisäliikuntatilaa 4 800 neliömetriä. Alueella sijaitsevia vanhoja kallioalueita uusiokäytetään liikunta- ja tapahtumakeskuksen toteuttamisessa.

TULEVAISUUDESSA VARSINKIN lasten ja nuorten liikkumiseen panostetaan mobiilisovelluksella. Islannista benchmarkattu toimintamalli poimisi erilaisten harrastusten pariin nekin, jotka tutkimusten mukaan putoavat liikunnan tai muun harrastamisen piiristä yläkouluun siirtyessään. Kun nuoret harrastavat, heillä on ympärillä ystäviä ja mielekästä tekemistä. Tällöin myös kiinnostus päihteitä kohtaan pienenee. 

– Islannissa toimintamallilla on saatu hyviä tuloksia. Meillä kehittäminen on vasta aloitettu, mutta varsinkin seurat ovat innoissaan, kun kaikki tieto kootaan samaan paikkaan. Mobiilisovellus harrastuspassin kehittäminen on yksi loistava kehittämiskohde. Sovelluksesta nuoret pystyvät luontevasti selaamaan itseä kiinnostavaa tekemistä, kiteyttää Kekäläinen.

Kuopion strategian Hyvinvoiva Kuopio 2030 -ohjelma painottaa viittä tutkimustietoon pohjautuvaa ”hyvän elämän elementtiä”, jotka ovat hyvän elämän elintavat, kanssakulkijat, innostajat, toimeentulo sekä elinympäristö. Nämä ovat niitä hyvän arjen osatekijöitä, joiden eteen jokainen voi tehdä oman osansa niin yksilö- kuin yhteisötasolla. 

– Tärkeintä on luoda mielekästä arkea, jossa hyvä mieli syntyy merkityksellisellä tekemisellä ja kohtaamisilla. Jokaisella on hyvä olla ihmisiä ympärillä, innostavia asioita, joiden vuoksi nousta sängystä sekä mahdollisuus riittävään toimeentuloon. Erilaiset kohtaamispaikat luonnossa ja rakennetussa ympäristössä tekevät Kuopiosta yhteisen, ”meidän Kuopion”, kertoo Vähäsarja.

Kekäläinen täydentää, että jokaisella on tapansa innostua liikkumaan. Se voi olla yksinään rauhoittumista Puijon poluilla tai yhdessä liikkumista kaupungin ohjatuilla ryhmäliikuntatunneilla. Kuopiossa on jopa 80 vapaaehtoista vertaisohjaajaa, jotka vetävät erilaisia liikuntatunteja. Esimerkiksi ikäihmisille oman kerrostalon kerhotilassa järjestetty viikkojumppa voi olla ainoa tapa päästä liikkumaan turvallisesti lähellä kotia.

– Kaikki alkaa loppujen lopuksi kuitenkin hyvistä arjen rutiineista, jotka tiivistyvät perusasioihin: liikkeeseen, lepoon ja palautumiseen sekä hyvään ravintoon. Näillä asioilla on suuri merkitys myös mielen hyvinvoinnin kannalta, summaa Vähäsarja.

Kuopion kaupunki
Tulliportinkatu 31, Kuopio
Puh. 017 182 111
www.kuopio.fi
www.liikkuvakuopio.fi 

hyvän elämän pääkaupunki
kärkihankkeet
Kuopion kaupunki
liikkuva kuopio

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva