Kauneuden ammattilaiset

Kauneuden

ammattilaiset

Teksti: Pasi Ahtiainen Kuvat: Jonna Kaasalainen
Jos muotoilijaksi valmistunut haluaa toteuttaa ammattiaan, hänen pitää ryhtyä yksityisyrittäjäksi. Korumuotoilija Jenni Rutonen on uransa alussa. Hän on saanut ohjeita menestyneeltä alan konkarilta, Ritva-Liisa Pohjalaiselta.

Korujen valmistuksesta tuli Jenni Rutosen ammatti vasta kaksi vuotta sitten. Muotoilijan koulutuksen jälkeen hän kävi kultasepän opinnot oppisopimuksella.

– Onneksi Muotoiluakatemian opiskeluun kuului myös käytännön hommia, eikä pelkkää suunnittelua, Rutonen kiittelee.

Itsenäisenä yrittäjänä hän aloitti helmikuussa 2012. Ura on vielä alussa, mutta Rutosella on työhön ammattimainen ote. Menestystä varten tuotteiden ja markkinoinnin täytyy olla kunnossa, ja korusuunnittelijan saada itselleen nimeä.

– On tärkeää pitää kiinni omasta jutustaan. Siitä, ettei lähde kaikkien ehdotuksiin mukaan, vaan erottuu omannäköisten töidensä kautta.

Tosissaan oleminen heijastuu myös pajalle. Asiakkaita varten on hankittu antiikkisohva ja mallisto nostettu siististi esille lasikaappiin. Monilla käsityöläisten pajoilla eteisen tukkivat pahvilaatikot, ja kahvia tarjoillaan kertakäyttökupeista.

Nykymuotoilijalla suurin osa ajasta menee korujen valmistuksen sijaan oheistoimintaan.

– Yrittäjällä paljon aikaa kuluu laskutuksiin, sähköposteihin ja materiaalien etsimiseen netistä. Siksi työpäivät pääsevät venymään.

Kuopiolaisilla muotoilijoilla on Rutosen mukaan heikot mahdollisuudet päästä toisille oman alan töihin. Suurin osa valmistuneista on joko yksityisyrittäjiä tai he ovat siirtyneet muille aloille.

– Yritykset eivät välttämättä osaa hyödyntää muotoilijoita. Oma työllistyminen riippuu siitä mitä osaa, millainen on persoonaltaan ja mihin pyrkii.

Itsensä työllistäminen on hyvä vaihtoehto, ja melkeinpä ainut. Työpaikkailmoituksilla ei muotoilijoita juurikaan haeta.

Mitä menestys vaatii korusuunnittelijalta? Useita menestysmallistoja luonut Ritva-Liisa Pohjalainen on hyvä esimerkki alalla onnistuneesta muotoilijasta.

Hän aloitti uransa 1970-luvulla kuopiolaisen Piretta-P.T.A.:lla vientivaatemalliston suunnittelijana. Hänet ylennettiin pääsuunnittelijaksi 1980-luvulla.

Korusuunnittelijana Pohjalaisen mallistossa on samaa luontoaiheista ammentavaa muotokieltä kuin Rutosen koruissa. Pohjalainen onkin ohjeistanut nuorta kollegaansa muotoilijan urallaan.

– Muotoilijalle menestys vaatii aitoa kiinnostusta alaan ja paljon työtä sen eteen. Se vaatii myös uskoa itseensä ja unelmiinsa, Pohjalainen pohtii.

Pohjalaisen mielestä on tärkeää, että nuoret muotoilijat ovat toisilleen tukena.

– Opiskeluaikana olisi tärkeä verkostoitua ja miettiä yhdessä tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Viime vuosina Kuopion Muotoiluakatemiassa on lopetettu aloja. Keramiikan- ja lasimuotoilun, graafisen viestinnän ja tekstiilimuotoilun koulutusalat eivät ota enää uusia opiskelijoita sisään.

Onko Kuopion muotoiluala jo ajettu alas? Ennen kukoistaneesta tekstiiliteollisuudesta on enää rippeet jäljellä.

Pohjolainen ei usko alan alasajoon.

– Toivottavasti näin ei ole. Pääasia kuitenkin on, että on mahdollisuus saada hyvää opetusta tasokkaissa oppilaitoksissa, olipa paikka missä tahansa.

Rutosen aloittaessa jalometalli- ja korumuotoilun opiskelun hänen lisäkseen aloitti vain yksi toinen. Kahden opiskelijan vuosikurssin kouluttaminen oli Muotoiluakatemialle tietenkin kallista.

Toisaalta Suomi on pieni markkina-alue. Ylitarjontaa syntyy helposti.

 – Pien- ja uniikkituotannolle on tilaa, mutta isoille massamarkkinoille pitäisi olla aivan huipputuote, että saisi jyrättyä tunnettuja ja pitkään alalla toimineita, Rutonen pohtii.

Kalevala koru on alan markkinajohtaja. Yritys nousee aina esille, kun puhutaan suomalaisesta korumuotoilusta.

– Kuluttaminen menee siihen suuntaan, etteivät massatuotteet kelpaa kaikille. Asiakkaille on iso juttu, että koru on jonkun käsin tekemä ja on itse päässyt vaikuttamaan valmistusprosessiin. Korulle syntyy silloin tarina.

Korujen hankkimisen voisi ajatella olevan ensimmäinen asia, joka jää taloustaantuman aikana kulutuksesta pois.

– Se voi olla niin, mutta usein laman aikana kuluttajat panostavat laatuun, Rutonen näkee.

Helposti luulee, ettei pieni tuottaja pysty kilpailemaan massavalmistajien kanssa hinnassa, mutta näin ei Rutosen mielestä välttämättä ole.

– Esimerkiksi sormuksen kohdalla hinta saattaa jäädä alhaisemmaksi, koska meillä tuotantoketju on paljon lyhyempi, eikä mukana ole kuljetuskustannuksia ja jälleenmyyjien katteita.

Uniikki- ja pientuotantoa tekevällä ei ole mahdollisuuksia kilpailla massatuottajien kanssa korujen määrissä. Se ei ole tarkoituskaan, koska Rutosen asiakkaat haluavat nimenomaan koruja jollaisia muilla ei ole.

Maailman vanhin kierrätysala

Korusuunnittelijan päivät kuluvat työpöydän päälle kumartuneena, arvokkaan materiaalin työstöön keskittyen. Pöydän uumenista löytyy kaikki tarvittavat työkalut ja sylissä olevalle vällylle tippuvat työstössä irronneet kultahippuset.

– Suurin osa kierrossa alevasta kullasta on aiemmin käytetty. Tämä on maailman vanhin kierrätysala.

Pöydällä makaa valkokullanpala, josta syntyy asiakkaan kanssa suunniteltu rannekoru.

– Raaka-aineet ovat kalliita. Yleensä ne tulevat vakuutettuna postiennakolla. Jalokivet tulevat samoja reittejä alan tukuista.

Luontoaiheet hallitsevat Rutosen töitä. Jos hänestä ei olisi tullut korumuotoilija-kultaseppää, hänestä olisi tullut biologi.

Aiheita suunnitellessa ajatukset palaavat lapsuusmaisemiin Maaningalle ja rakkaaseen mummoon, joka opetti hänelle kasvien nimiä.

Korusuunnittelijat haluavat olla esillä Linnan juhlissa. Rutosen korut näkyivät vuonna 2010 kansanedustaja Timo Korhosen vaimon yrittäjä Tuula Uitto-Korhosen silkkipuvussa sekä olkaimessa että korva- ja rannekoruna.

koru
muotoilu
muotoilija

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva