Poimintoja
savolaisesta

urheiluhistoriasta

 

TEKSTIt NMT/jouni huttunen ja Sisko Ojajärvi kuvat Kuopion kaupunki/vicente serra, Pohjois-savon urheilugaala -juhlajulkaisu 2017
Siinä kun Kuopio tunnetaan monipuolisen kulttuurin kehtona, niin yhtä lailla kaupungissa on kannettu menestyksekkäästi soihtua urheilun saralla. Lajien kirjo on laaja ja maailmalla menestyneitä kuopiolaisia on laidasta laitaan. Onko voimavaroja jaettu liiankin laajalle kentälle? Se jääköön savolaiseen tapaan kuulijan – tai lukijan – vastuulle. Ainakin kaikkien kukkien on annettu kukkia.

Kuopion urheilua leimaa monipuolinen menestyksen ja lajien kirjo. Hannes Kolehmainen juoksi aikanaan Suomea ja Kuopiota maailman kartalle. Arto ”Tintti” Tiainen puolestaan on menestynyt hiihtäjä ja olympiamitalisti, joka edusti Savonlinnan Jyryä, Kuopion Poliisiurheilijoita ja Mikkelin Hiihtäjiä. Hän osallistui neljiin olympiakisoihin voittaen Innsbruckissa vuonna 1964 olympiahopeaa viestissä sekä pronssia 50 kilometrillä.  

Mäkihyppääjistä olympiavoittoa ovat juhlineet vuonna 1992 PHS:n Ari-Pekka Nikkola, Risto Laakkonen, Mika Laitinen ja Jaakko Tallus.

MM-kultaakin kaikkien palkintokaapista löytyy. Maailmanmestareiksi ovat leiskauttaneet myös Matti Pietikäinen, Arttu Lappi ja Matti Hautamäki.

Puijo oli pitkään myös olennainen osa mäkihypyn maailmancupia. Nykyisin cupia ei enää Kuopiossa hypätä. Vanhentuneet olosuhteet eivät enää kelvanneet maailmanluokan kisojen järjestämiseen. Jonnekin menneisyyteen on kadonnut myös ennen niin loisteliaitten ”Puijon peipposten” menestys. Sama pätee toki myös koko suomalaiseen mäkihyppyyn.

KALPAN JUURET juontavat vuoteen 1929 ja Sortavalaan. Sortavalan Palloseuran ja Sortavallan Pallon lajikavalkadiin kuuluivat alun alkaen jääkiekon ohella pesäpallo, jääpallo ja jalkapallo.

Jatkosodan jälkeen Sortavala jäi osaksi Neuvostoliittoa ja SPS:n siipien alla olleet lajit pelaajineen päätyivät evakkoon Kuopioon. Vuonna 1945 nimeksi tuli nykyinen Kalevan Pallo.

Muistatteko, että jääkiekko kuului aikanaan myös Kuopion Palloseuran lajivalikoimaan? KuPS luopui jääkiekosta vuonna 1956. Varusteet ja pelaajat siirtyivät KalPan kilven alle.

Pääsarjaan KalPa nousi ensimmäisen kerran 1957. Vuosien varrella turbulenssia on riittänyt välillä enemmän ja välillä vähemmän. Kahden mitalin vastapainoksi organisaatiossa on koettu kovia kahden konkurssin myötä. Yksilötasolla menestyneitä kiekkoilijoita KalPassa on kasvatettu kiitettävästi. 

Ensi kaudella päävalmennuksen vastuulleen ottava Sami Kapanen, Kimmo Timonen ja Olli Jokinen nousivat pitkillä urillaan NHL:n tähtitasolle.

Kuopiolainen Kapasen suku on todellista kiekkosukua. Ensin isä Hannu Kapanen loi mittavan jääkiekkouran sekä pelaajana että valmentajana, sitten oli poikien, Sami ja Kimmo Kapasen vuoro.  Nyt Kapasten valtikkaa kantaa Samin poika Kasperi Kapanen. Myös Hannun veli Jari Kapanen loi pitkän pelaajauran.

Arkiliikunnan merkitys kasvamassa

POHJOIS-SUOMEN liikunnan aluejohtaja Risto Kovanen tähyää luottavaisena alueensa liikunnalliseen tulevaisuuteen.

– Meillä on tarjolla monipuolinen valikoima kuntoliikkujille, ja kilpaurheilussa on monta näkyvää joukkuetta ja yksilöurheilijaa.

Nuorison keskuudessa on useita nousevia lajeja kuten lumilautailua, parkouria ja fresbeegolfia.

– Aivan viimeisin tulokas on alamäkiluistelu.

Savolainen maastonmuodostus tarjoaa hyvät eväät liikkujille – on se sitten organisoitua tai yksinään tapahtuvaa kuntoliikuntaa tai hyötyliikuntaa. Esimerkiksi pyöräily on Kovasen mukaan nostanut suosiotaan viime vuosien aikana arkiliikuntamuotona.
Kovasen mielestä yhä useammat ihmiset ovat ymmärtäneet liikkumisen merkityksen hyvinvoinnin kannalta.

– Tässä välillä nuorison keskuudessa tapahtui polarisointia eli osa liikkui todella paljon ja jotkut eivät lainkaan. Nyt se on mielestäni tasoittumassa.

Nyt neljännen kerran Pohjois-Savon Urheilugaalassa jaettuja kunnianosoituksia Kovanen pitää merkityksellisinä, koska ihmisten ja järjestöjen kautta eri lajien tunnettavuus lisääntyy ja monipuolisuus korostuu.

Kimmo Timonen pääsi kruunaamaan uransa ikimuistoisesti Stanley Cupin voittajana. Kuopiolaislähtöinen Jarmo Kekäläinen teki puolestaan historiaa nousemalla ensimmäisellä eurooppalaisena NHL-organisaation (Columbus Bluejackets) toimitusjohtajaksi.

VUONNA 1923 perustettu Kuopion Palloseura on niin olennainen osa kuopiolaisten joukkuelajien perimää kuin olla ja voi.
KuPS on voittanut Suomen mestaruuden viisi kertaa, Suomen Cupin kaksi kertaa ja Liigacupin kerran. KuPS pelasi parhaimmillaan peräti 51 kautta putkeen pääsarjatasolla. Nykyinen pääsarjataival on kestänyt kaudesta 2008 lähtien. 

Kuopiosta löytyi 1980-luvulla parhaimmillaan peräti kolme pääsarjaseuraa (KuPS, Koparit, Elo). Keskinäinen kilpailu aiheutti kuitenkin lopulta kaikille pahoja taloudellisia ongelmia. Katkerinta kalkkia nieltiin, kun KuPS käväisi hakemassa vauhtia aina Kakkosdivisioonasta saakka.

KuPSin kautta on kasvanut pelaajia maajoukkueeseen ja maailman pelikentille runsaasti. Aulis Rytkösen viitoittamalle tielle on tulossa jatkajia myös nykypolven pelaajista.

SAVOLAISET LENTOPALLOILIJAT ovat niittäneet mainetta ja heitä on lähtenyt ammattilaiseksi ympäri maailmaa. Joukkueista ovat pärjänneet SM-tasolla KuPS Volley ja Varkauden Tarmo. KuPS Volleyn valmentaja Timo Hoivala nousi myös Suomen maajoukkueen valmentajaksi ja vaikuttaa yhä lentopallon asiantuntijana Ylellä.

Kuopiolaisissa joukkuelajeissa on rakennettu menestystarinoita myös monessa muussakin lajissa kuin jalkapallossa ja jääkiekossa.

Myös Suomen kansallislajilla pesäpallolla on vahva harrastuspohja Savossa. Pesäpallon ykkköspesiksessä pelaavat Siilinjärven Pesis (SiiPe) ja Puijon Pesis (PuPe).

Katso
Pohjois-savon liitto
Sepänkatu 1, KUOPIO Puh. 010 537 9600, Arkisin klo 8.00–15.30, www.pohjois-savo.fi

Siilinjärven Pesis (SiiPe) on 1987 perustettu, tunnettu siilinjärveläinen pesäpalloseura, joka perustettiin jatkamaan aikaisemman Siilinjärven Ponnistuksen pesäpallojaoston toimintaa. SiiPen naiset voittivat Suomen mestaruuden kaudella 1999. SiiPen miesjoukkue on pelannut Ykköspesiksessä kaudelta 2014 alkaen.

Puijon Pesis syntyi vuonna 1999 Kuopion Kelta-Mustien ja Siilinjärven Pesiksen miesten edustusjoukkueiden yhdistyttyä. Seuran paras saavutus on pronssi Superpesiksessä kaudella 2006. 

KUOPIOLAINEN INNOVAATIO, johon on taidettu ottaa oppia Hollannista, on vuodesta 1984 alkaen luisteltu Kuopion Luistelumaraton – Ice Marathon, johon osallistujia tulee myös Euroopasta.

Marjaana Heikkinen on vammaisurheilija, joka kilpailee keihäänheiton F34-luokassa. Hän edustaa Siilinjärven Ponnistusta. Aiemmin hänen seuransa oli Kuopion Reipas. Häntä valmentaa Kimmo Kinnunen. Hän voitti keihäänheiton pronssia Lontoon ja hopeaa Rion paralympialaisissa.

Nykyinen kansanedustaja ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah voitti urheilu-uransa aikana kilpakävelyn maailmanmestaruuden ja teki seitsemän edelleen voimassa olevaa Suomen ennätystä. Kilpaurallaan hän edusti Lapinlahden Vetoa.

Tämänhetkisistä huippu-urheilijoista Suomen kansan sydämen on voittanut puolelleen keihäänheittäjä Antti Ruuskanen. Pielaveden Tarmoa edustavan Ruuskasen ensimmäinen arvokisamitali oli 19-vuotiaiden EM-pronssi Tampereelta vuonna 2003 suomalaisten saavuttaessa kolmoisvoiton. 

Vuonna 2012 Ruuskanen sijoittui Lontoon olympialaisissa hopealle. Hän sai hopeamitalinsa vasta Lahden MM-hiihtojen yhteydessä tänä vuonna, kun paljastui alun perin toiseksi sijoittuneen ukrainalaisheittäjän dopingin käyttö. Vuonna 2014 Ruuskanen voitti Zürichin EM-kilpailussa 2014 kultaa uudella ennätystuloksella. Vuonna 2016 Ruuskanen heitti karsinnassa EM-kilpailujen historian pisimmän karsintatuloksen 88,23 ja sai loppukilpailussa pronssia tuloksella. 

Niskasen sisarukset tulevat Vieremältä. Tuore hiihdon MMjau-kultamitalisti ja olympiamitalisti Iivo Niskanen asuu Kuopiossa, mutta on tällä hetkellä seuratasolla Vuokatti Ski Teamin edustaja. Iivo Niskanen voitti Sotshin olympialaisissa vuonna 2014 parisprintin olympiakultaa yhdessä Sami Jauhojärven kanssa. Tänä vuonna Lahden MM-kisoissa Niskanen voitti MM-pronssia perinteisen tyylin parisprintissä ja kultaa 15 kilometrin perinteisellä matkalla.

Hänen sisarensa Kerttu Niskanen on kaksinkertainen olympiamitalisti. Vuonna 2014 Niskanen voitti Sotshin olympialaisissa hopeaa naisten viestijoukkueessa sekä parisprintissä hopeaa yhdessä Aino-Kaisa Saarisen kanssa. Kerttu Niskanen edustaa Vieremän voittoa.

urheilu
urheilihistoria
Kulttuuri
Suomi 100

Saatat tykätä myös näistä jutuista