Median
tulevaisuus
on sähköinen ja muuttuva

TEKSTI digimag /ilpo lommi KUVA pixabay
Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen tutkijatohtori Henrik Rydenfelt ennustaa media- eli tiedotusvälinemaailmaan suuria muutoksia vuoteen 2030 mennessä. Hänen mukaansa Internetistä tulee kaikkien medioiden pääväylä ja medioiden erot hälvenevät edelleen.
Median tulevaisuutta rakentavat trendit

Matti Lintulahden mukaan median tulevaisuutta rakentavia trendejä ovat:

1. Suomeen kasvaa sukupolvia, jotka eivät enää halua maksaa mediasta, koska saman tiedon, hyödyn ja viihteen saa ilmaiseksi. Tämä johtaa kaupallisen ja perinteisen median kurjistumiseen. Vanhenevat sukupolvet kannattelevat perinteistä mediaa jonkin aikaa, mutta vuosi vuodelta vähemmän.

2. Mediakulutus jatkaa nopeaa muuttumista. Mainostajat seuraavat perässä digitaalisiin ja mobiileihin kanaviin. Samalla mainostajien on helpompi ja parempi tavoittaa kohderyhmänsä suoraan omien medioidensa ja kanaviensa kautta.

3. Kun perinteisten medioiden henkilö-, tuotanto- sekä jakelukustannukset kasvavat ja tilaus- sekä mainostulot vähenevät, kurjistumisen kierre työntää niistä parhaat osaajat muualle.

4. Teknologiakehitys voimistaa näitä trendejä ja muuttaa median pelikenttää ratkaisevasti. Se poistaa perinteisiä media-alalle tulon esteitä, mutta luo myös uusia. Teknologisen mediakilpailun voittaja ottaa kaiken, mikä näkyy Googlen ja Facebookin monopoliasemassa tietyntyyppisessä mediassa ja mainonnassa. Uusi skaalautuva teknologia luo kilpailuetuja.

5. Iso muutostekijä voi olla automaattinen, lähes reaaliaikainen luotettava käännösteknologia. Joskus ulkomaankielinen media kääntyy vielä kustannustehokkaasti suomeksi nappia painamalla.

6. Kriittistä journalismia tekevät etsivät uusia vaihtoehtoisia toimintatapoja ja rahoituskanavia. Rahoittaja voi löytyä yksittäisistä ihmisistä (Long Play), joukkorahoituksesta tai organisaatioista.

7. Yritysviestinnän ammattilaisten määrä kasvaa ja toimittajien määrä laskee. Media-ammattilaiset perustavat sisällöntuotantoyrityksiä.

8. Kun kaupallinen media vähentää panostuksiaan printtimediaan, innovatiiviset yritykset investoivat kuitenkin myös siihen luodakseen todellisen monikanavaisen median kohderyhmilleen.

9. Voimakas ja jatkuva teknologinen murros sekä automaatio merkitsevät mediakulutuksen muutoksen jatkumista seuraavat kymmenen vuotta vähintään yhtä voimakkaana kuin viime vuosikymmeninä.

Kehitys uudistaa myös mediayrityksiä ja niiden keskinäisiä suhteita. Kaikki mediat sisällyttävät toimintaansa erityyppistä audiovisuaalista aineistoa. Lisäksi teknologian kehitys mahdollistaa uudenlaisten aineistomuotojen, kuten kolmiulotteisen kuvan tuotannon. Kun median saavutettavuus helpottuu ja informaatioähky kasvaa, syntyy vastapainoksi tarve erottua joukosta ja räätälöidä kohderyhmäkohtaista aineistoa. Parhaimmillaan se monipuolistaa mediasisältöjä.

‒ Merkittävää on myös interaktiivisen vuorovaikutuksen lisääntyminen median tuottajien, kuluttajayleisön ja mediassa esiintyvien henkilöiden kesken. Toimituksellisen osuuden rajat muuhun media-aineistoon haalistuvat ja vastuu sisällöstä hajaantuu sekä laajenee, osin vastaanottajillekin, arvioi tutkijatohtori Henrik Rydenfelt.

MAINONTA UUDISTUU hänen mielestään siten, että yritykset eivät osta enää perinteisiä staattisia mainospaikkoja vaan kilpailevat, kenen tuotteet ja palvelut pääsevät esille myyntiin parhaiten vaikuttaville foorumeille.

- Luotettaviksi koetut suositut mediat synnyttävät kuluttajilla muita enemmän ostotapahtumia, mikä herättää mainostajien kiinnostuksen. Mainonnan murros tarjoaa uusille medioille mahdollisuuksia, mutta voi olla riski journalismille.

MAINONNAN JA VIESTINNÄN uusien tuotteiden kannalla on myös Digimag Oy:n yrittäjä Sari Jalkanen. Hänen mukaansa perinteisen mainonnan huomioarvot pysyvät korkeilla, vain jos mainokset ovat hyvin tehtyjä. Hyvä tekeminen puolestaan vaatii loistavan ja ajankohtaisen idean. Eniten Jalkanen hehkuttaa sisältömarkkinoinnin puolesta.  

‒ Sisältömarkkinointi tulee lähemmäs lukijaa kuin perinteinen mainos. Se on toimituksellisesti suunniteltua täsmämainontaa, joka tarjoaa lukijalle mielenkiintoisia sisältöjä ja vinkkejä sekä digissä että printissä. Oikealla viestinnällä ja valitussa ympäristössä kumppanin viesti osuu oikeaan ajankohtaan, jolloin se tuo parhaita tuloksia, kiteyttää Jalkanen. 

SISÄLTÖSTRATEGI JA -MARKKINOIJA Matti Lintulahti on arvioinut, että vuonna 2030 media näyttää hyvin erilaiselta kuin tänään. 

‒ Muutos on suurempi kuin mikä on tapahtunut 2000-luvun alusta nykypäivään. Median tulevaisuus on yritysten, järjestöjen ja muiden organisaatioiden omassa mediassa. Kaupallisen journalistisen massamedian valta-aika jää historiaan. Tulevaisuus näyttää huonolta perinteisten mediayhtiöiden ja hyvältä uusia mahdollisuuksia ketterästi hyödyntävien viestintäyritysten kannalta.

‒ Median tulevaisuus on kuitenkin eri asia kuin journalismin tulevaisuus, joka on sitä arvostavissa järjestöissä, yhtiöissä tai mesenaateissa. Ne eivät välttämättä tavoittele voittoa ja toimivat omilla journalistilla pelisäännöillään mediakentässä, toteaa Lintulahti.

Median tulevaisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti lukija-, katsoja- ja kuuntelijasuosion lisäksi mainonnan kehitys - veroilla kustannettua YLEä lukuun ottamatta. Laajeneva mediakenttä on lisännyt kilpailua paikallaan pysyneistä ellei kaventuneista mainoseuroista. Tämä on näkynyt medialiiketoiminnan kannattavuuden kiristymisenä ja jopa kriisiytymisenä, mikä on johtanut medioiden lakkauttamisiin tai sulautumisiin kilpailijoiden kanssa omistajamuutoksineen. Valtion ja EU:n arvonlisäveroratkaisut sekä mahdolliset tuet voivat vaikuttaa mediakenttään sekä kilpailutilanteeseen.

VERKKOMEDIASTA ON tullut mainosmarkkinoilla yhä kovempi kilpailija perinteisille printtimedioille eli lehdille sekä sähköisille TV- ja radiomedioille. Mielipide- ja markkinatutkimusyritys KANTAR TNS:n mukaan verkkomedia nousi viime vuonna Suomessa jo lähes sanomalehtien rinnalle mainonnassa erityisesti mobiilimarkkinoinnin kasvun myötä. Molempien osuus yhteensä lähes 1,17 miljardin euron mainospotista on vajaat 30 prosenttia. Verkkomaininnan osuus oli kasvanut edellisvuodesta kolme ja sanomalehtimainonnan laskenut kaksi prosenttiyksikköä. Suhteellisesti suurimmat mainostulojen menettäjät olivat yleisö- ja asiakaslehdet.

Kaikkiaan sähköisen median osuus on noussut 55 prosenttiin eli yli puoleen. Television (22 %) ja radion (5 %) osuudet ovat pysynyt kutakuinkin ennallaan. Aikakausi- sekä kaupunki- ja noutolehtien osuus mainoskakusta on 6-7 prosenttia. Ulkomainonnan osuus jäi neljään prosenttiin.

KANTARin mukaan positiivista ja taloussuhdanteille hyvää enteilevää oli mediamainonnan kääntyminen moniin vuosiin pieneen, vajaan prosentin kasvuun. Ylivoimaisesti suurin mediamainostaja on yhä vähittäiskauppa neljänneksen osuudellaan. Se tarpeet on medioiden otettava jatkossakin hyvin huomioon ja päinvastoin vähittäiskaupan mainontapanoksilla on merkittävä vaikutus mediakentän muutoksiin.

MAINOSTAJIEN LIITON uusi toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki toivoo pätevien ja syvällisten analyysien lisääntyvän mainontakanavien ja -medioiden valinnassa.

- Digitalisaatio on tuonut paljon uusia kanavia ja siten lisää väyliä tehokkaan markkinoinnin tukemiseen. Se on kuitenkin tuonut myös haasteita juuri oikeiden väylien löytämiseen kuluttajien luo. Tärkeää on kartoittaa asiakkaiden ostopolku ja käyttäytyminen tavoittavuuden optimoimiseksi. Sillä tavoin voidaan selvittää oikeaa mediaa, kanavaa ja sanomaa asiakkaiden aktivoimiseksi. Tämä on haaste myös medioille. Niiden on jopa uskallettava haastaa mainostajan näkemys ja oltava oikeasti asiakaslähtöisiä. Digikanavissa on saatavissa paljon analyysitietoa.

MERKITTÄVIÄ ITSENÄISIÄ verkkomedioita ei Kuopion alueella ole, mutta verkkoviestintää tekevät alueen useimmat printtimediat sekä YLE. Sisällöntuotanto perustuu paljolti integroitumiseen printti- tai radiomedian aineistoon, jota voidaan täydentää videokuvalla ja äänellä. Tulevaisuudessa voi itsenäistä verkkomediatuotantoa kuitenkin kehittää digitaalisen tuotanto- ja jakeluteknologian sekä uusien diginatiivisukupolvien myötä varsinkin kohderyhmä- ja teemakohtaisesti eriytyen.

 

media
tulevaisuus
Bisnes2017

Saatat tykätä myös näistä jutuista