Kaupunki katsoo kohti

tulevaisuutta

TEKSTI nmt/Ilpo Lommi KUVAt Pixabay, Ilpo Lommi
Uudet päättäjät viitoittavat kaupunkilaisten tulevaisuutta vuoteen 2030. Kuopio on tarkistamassa ja uusimassa kaupunkistrategiaansa.

Kuopio on tarkistamassa ja uudistamassa tänä vuonna kaupungin strategiaa eli tavoitteita ja niiden saavuttamisen pääkeinoja kohti vuotta 2030. Nykyinen vuoteen 2020 ulottuva strategia on laadittu 2009, joten tehdyistä päivityksistä huolimatta nyt on strategian uusimisen aika.

9. huhtikuuta valittavat uudet kaupunginvaltuutetut pääsevät päättämään Kuopion kaupunkistrategiasta ensi loka−marraskuussa - samoin aikoihin kuin hyväksyvät ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman.

KUOPION STRATEGIAJOHTAJA Sirpa Lätti-Hyvönen ja vt. elinkeinojohtaja Unto Juutinen kertovat, että strategiauudistusta puoltavat myös sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen kunnilta maakuntahallinnoille sekä Kuopion useat kuntaliitokset. Niissä on kaupungin asukasluku kasvanut yli 118 000:een ja maapinta-ala suurentunut suhteellisesti asukasmäärää enemmän. 
Vehmersalmen, Karttulan, Maaningan, Nilsiän ja tämän vuoden alusta Juankosken liittyminen Kuopioon vaikuttaa merkittävästi kaupungin strategiaan siinä kuin palveluverkostoonkin.

Lätti-Hyvösen ja Juutisen mukaan kaupunkistrategian uudistaminen alkaa maalis−huhtikuussa nykystrategian arvioinnilla sekä toimintaympäristön analyysillä. 

- Strategiapäivitykseen halutaan virkamiesten ja luottamushenkilöpäättäjien lisäksi yritysten ja yhteisöjen edustajia sekä kansalaisia. Laaja osallistuminen mahdollistuu tilaisuuksilla, tapaamisilla ja sähköisillä kanavilla. Tavoitteena on saada uusi strategia voimaan ensi vuoden alusta.

VUODEN 2019 alkuun tähtäävä suuri sote- ja maakuntahallintouudistus tuo epävarmuuksia Kuopion kaupunkistrategiaan, vaikka paljon kaupungin ja kaupunkilaisten elinvoimaan vaikuttavia asioita, kuten opetustoimi, varhaiskasvatus, maankäyttö kaavoituksineen sekä yritys-, vapaa-ajan- ja ympäristöpalvelut jäävät jäljelle. Noin 60 prosenttia budjettimenoista ja 40 prosenttia työntekijöistä siirtynee pois. Todennäköisesti uusittu kaupunkistrategia ei kuitenkaan mullistu ainakaan peruspilareiltaan järin erilaiseksi kuin nykyinen.

Yritysmaailmasta on kiirinyt näkemyksiä, joiden mukaan uusi strategia saisi olla nykyistä rohkeampi ja kunnianhimoisempi, esimerkiksi tavoitella 200 000 asukasta vuonna 2040. Nykyisessä on tavoitteena 150 000 asukasta kuntaliitoksilla sekä luontaisella väestönkasvulla eli tulomuutolla ja syntyvyyden enemmyydellä kuolleisuuteen nähden. Elinkeinoelämä on myös toivonut kaupungilta vahvempaa panostusta terveysteknologiaan, joka nähdään Kuopion voimakkaana kasvualana. Yritysten ja yhteisöjen merkitys kasvanee sote-palvelujen tuottamisessa, vaikka ne järjestyvät uuden maakuntahallinnon ohjauksessa.

Nykyinen kuopion kaupunkistrategia 2020

Kuopion visio 2020:
Kuopio on 150 000 asukkaan elävä ja kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä 
tekemisen henki.

Strategiassa ovat vetovoiman, kilpailukyvyn ja kasvun elementteinä:
1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä
2. Kuopio innovaatio- ja opiskelukaupunkina
3. Kuopio-kuva on paras kaupunkiyhteisöistä
4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne
5. Asiakaslähtöiset, omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut
6. Tasapainoinen talous
7. Liikelaitosten, yhtiöiden ja kuntayhtymien palvelukyky sekä kustannustehokkuus
8. Määrätietoinen kokonaisjohtaminen

 

UNTO JUUTINEN tähdentää kaupungin voivan myötävaikuttaa jatkossakin olennaisesti alueensa elinvoimaan ja asukkaidensa hyvinvointiin.

-En väheksy kaupan, hallinnon, koulutuksen ja muiden kotimarkkina-alojen merkitystä. Kuopiolla on yksi suurten kaupunkien monipuolisimmista elinkeinorakenteista. Se on puskuroinut suhdanteita ja toimialojen murroksia. Kansainvälistymiseen ja vientiin on toki saatava vauhtia. Siitä on onneksi lupaavia merkkejä.

- Kuopiossa on suunnittelupöydällä puolentusinaa kehityshanketta yhteensä neljän miljardin euron arvosta seuraavalle vuosikymmenelle. Ne merkitsevät viisinumeroista työpaikkamäärää sekä tuhansia asuntoja. Investointieuroista läheskään kaikki eivät tule kaupungilta vaan niitä heruu myös valtiolta, yrityksiltä sekä muilta rahoittajilta. Suuria investointikohteita ovat muun muassa Savilahden kampus, Asemanseutu eli Kuopion portti, Hatsalan Kuntolaakso, Sairaalakadun ja Mölymäen asuntorakennushankkeet sekä Kuopionlahden taidekampus unohtamatta Tahkon matkailuhankkeita ja Finnpulpin sellutehdasprojektia Sorsasalooon, kertoo Juutinen.

Hänen mielestään kaupungin vetovoimasta kertoo hyvää, että Kuopioon on viime vuosina tullut monia keskisuuria rakennusliikkeitä kaikista ilmansuunnista. 

− Olemme ylittäneet 700−800 uuden asunnon vuositavoitteen selkeästi. Asuntoja valmistuu yli tuhannen vuosivauhtia. Vuoteen 2030 mennessä on arvioitu tarvittavan 13 000 uutta asuntoa Kuopioon väestönkasvun jatkuessa.

- Asuntopolitiikalla on suuri merkitys kaupungin vetovoimalle uusien yritysten ja asukkaiden saannissa. Asukasvirtaa tulee kaupunkiin läheltäkin, mikä nostaa haasteeksi maakunnan sekä kuntaliitosalueiden elinvoiman ja palvelurakenteen säilyttämisen. Ne on pyrittävä turvaamaan hyödyntäen muun muassa matkailua, vapaa-ajan asumista ja puhtaiden elintarvikkeiden tuotantoa, sanoo Juutinen.

KUOPION MARKKINOINTIJOHTAJA Kirsi Soininen muistuttaa, että yritysten toimintaedellytysten kehittäminen on tärkeää, mutta eriarvoistumisen, hyvinvointiaukkojen sekä nuorten työttömyyden ja koulupudokkuuden haasteisiinkin on vastattava. Näissä ja muissakin asioissa on yhä kehitettävä hyvää kumppanuuden ja yhteistyön ilmapiiriä kaupungin virkamiesten, yritysten, yhteisöjen ja kansalaisten kesken. Sote-uudistus lisää yhteistyön vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Kunnan, tulevan maakuntahallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset rajapinnat ovat ratkaisevia kumppanuuskohteita tavoitteiden toteutumisessa.

- Kuopio on säilytettävä parhaana kasvuympäristönä lapsille, koska se tukee selkeästi elinkeinopoliittista kilpailukykyä ja vireyttä. 

Maailman terveysjärjestön mukaan alueet, joissa lapsilla on hyvä olla, houkuttelevat myös osaajia, yrityksiä ja investointeja.

- Uutena tärkeänä asiakokonaisuutena pidän digitalisaatiota ja sen mahdollisuuksia kaupunkilaisten palvelujen kehittämiseksi varsinkin syrjäalueille. Kuopiolla on kurottavaa sähköisten palveluiden kehittämisessä verrattuna moniin suuriin kaupunkeihin. Siinäkin tarvitaan yhdessä tekemistä, korostaa Kirsi Soininen.  

Kuopion kaupunki
kuopio
Kaupunkistrategia
hanke

Saatat tykätä myös näistä jutuista