Kasvun ja

kehityksen

vuosisata

TEKSTI NMT/Jere lehtonen KuvaT Aug. Schuffert/Kuopion kulttuurihistoriallinen museo
Kuopion seudulla on asuttu jo tuhansia vuosia, ja Kuopion kaupungillakin on vuosisatojen historia. Itsenäisen Suomen aikana parinkymmenen tuhannen asukkaan maalaiskaupungista kasvoi yli sadantuhannen ihmisen yliopistokaupunki, joka toimii Savon sivistyksen keskuksena.
Kuopion aikajana
1913
Vesijohto
1915
Hallintokonttori
1921
Oppivelvollisuuslaki, maalaiskouluja rakennetaan
1923
Sähkövalo valtaosassa Kuopion asuinhuoneita
1925
Tasavirrasta vaihtovirtaan, lisää katuvalaistusta
1929
Ensimmäinen kaupunginjohtaja: Kaarlo Sallinen
1932
Ensimmäinen postiauto
1935
Nykyinen rautatieasema valmistui
1936
Matkahuolto Oy
1939
Kuopion Liikenne Oy
1939
Itkonniemen vedenpuhdistuslaitos
1941
Siilinjärven lentokenttä (siviilikäyttöön 1945)
1959
Kuopion keskussairaala aloittaa toimintansa
1963
Nykyinen Puijon torni valmistui
1963
Kuopion kaupunginteatterin nykyinen teatterirakennus vihittiin käyttöön
1969
Uimahalli avataan Niiralassa
1969
Kuopion maalaiskunta liitetään Kuopioon
1970
1. Kuopio Tanssii -festivaali, myöhemmin Kuopio Tanssii ja Soi
1972
Korkeakoulu aloittaa toimintansa
1976
Kuopion Yhteisteatterista tulee Kuopion Kaupunginteatteri
1973
Riistavesi liitetään Kuopioon
1979
Kuopion jäähalli valmistui
1983
Nuorten MM-hiihdot Puijolla
1984
Korkeakoulusta tulee Kuopion yliopisto
1984
Kuopion luistelumaraton, nykyään Finland Ice Marathon
1985
Kuopion Musiikkikeskus avataan
1986
Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy, nykyään Technopolis Kuopio
1992
Kuopio-halli valmistui
1995
Mäkihypyn maailmancupin osakilpailu Puijolla
1997
Heurigen, nykyään Kuopio Wine Festival
2002
Ensimmäinen ANTI Festival
2003
Kuopio Rockcock
2005
Vehmersalmi liittyy Kuopioon
2010
Alatorihanke käynnistyy
2011
Karttula liittyy Kuopioon
2012
Kauppakeskus Matkus ja IKEA avataan
2013
Nilsiä liittyy Kuopioon
2014
Nykyiset Kallansillat valmistuvat
2015
Maaninka liittyy Kuopioon
2017
Juankoski liittyy Kuopioon

Kuopion seudulla on merkkejä asutuksesta jo 10 000 vuoden takaa. Elinkeinoina olivat ennen 1500-lukua kalastus ja metsästys. 

Kuopion Pohjois-Savon keskuksena voisi katsoa kuitenkin alkaneen kirkon ja nykyisen Pohjois-Savon kirkonpitäjän perustamisesta 1550-luvulla. Kirkonkylä sai kaupunkioikeudet jo 1653, mutta ne peruutettiin, kun kaupunki ei kasvanut toivotulla tavalla. Nykyinen Kuopio perustettiin 17. marraskuuta 1775. 1800-luvulla kaupungin kehitykseen vaikuttivat parantuneet liikenneyhteydet, kuten Saimaan kanavan avautuminen 1856 sekä Savon radan valmistuminen 1889.

SUOMEN ITSENÄISTYESSÄ vuonna 1917 Kuopio oli valtaosin puusta rakennettu laaja, mutta tiivisytimellinen kaupunki Kuopion maalaiskunnan keskellä. Työt tuohon aikaan olivat yleisesti ottaen nykyistä fyysisempiä ja vain vähän koulutusta vaativia, kuten tehdastyötä ja kotiapulaisen, kuorma-ajutin tai talonmiehen töitä. Lapsia perheissä oli keskimäärin selvästi nykyistä enemmän, joskin kaupungissa oli maaseutua vähemmän varsinaisia suurperheitä.

Kuopion kasvun myötä asumisolot alkoivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä olla ahtaat. 1910-luvun lopulla ja 1920-luvun aikana kivestä ryhdyttiin rakentamaan enemmän ja korkeampia kerrostaloja sekä liikehuoneistoja. 1920-luvulla Kuopio kasvoi ripeästi yli 20 000 asukkaan kaupungiksi. Haapaniemen, Itkonniemen ja Linnanpellon alueet kaavoitettiin. Asuinrakentaminen ja tilantarve oli väkiluvun kasvun takia kova. Samaan aikaan kodinkoneita alkoi ilmestyä koteihin. Autoliikenne valtasi sijaa perinteisiltä issikkakyydeiltä ja vuokrapirssejäkin alkoi ilmestyä. Modernin ajan huvielämä, urheilukilpailut, iskelmämusiikki ja elokuvat alkoivat saada jalansijaa. Esimerkiksi Väinölänniemen urheilukentät ovat 20-luvulta peräisin.

1930-LUVULLA oli maailmanlaajuisen laman takia työttömyyttä ja kaupunkia rakennettiin vähemmän, mutta kehitystä tapahtui muualla. 20-luvulla pienyrittäjyydellä alkanut linja-autoliikenne saavutti todellisen joukkoliikenteen mitat. Vuonna 1934 kaupungissa liikennöi 19 "onnikkaa" eli linja-autoa, kuusi postiautoa, 34 vuokra-autoa sekä 16 kuorma-autoa. Hevosiakin toki oli edelleen liikenteessä. Lisäksi lisääntynyt juna- ja laivaliikenne tekivät Kuopiota tunnetuksi suomalaisten keskuudessa. Entisen raviradan paikalle rakennettiin vuonna 1939 Kuopion keskuskenttä. Sähkön käyttäjäkunta kasvoi hiljalleen neljännekseen kaupungin asukkaista vuoteen 1940 mennessä. Kuopion sähköverkkoa muunnettiin edelleen vaihtovirralla toimivaksi; tämä työ saatiin päätökseen vuonna 1942.

Talvisodassa Kuopioon kohdistettiin viisi pommitushyökkäystä, ja kaupungissa annettiin 24 ilmahälytystä. Vaikutuksiltaan tuhoisin pommitus 3.2.1940 riisti 34 henkeä ja aiheutti mittavat vahingot. Kaikkiaan talvisodan pommituksissa tuhoutui tai vaurioitui 116 Kuopion rakennusta. Sota-ajan vahinkojen korjaamisen lisäksi Kuopiota rasitti sotavuosien jälkeen kaupunkiin kohdistunut muuttoliike. Evakoiden lisäksi suuri syntyvyys aiheutti suoranaisen asuntopulan. Myös kouluja jouduttiin laajentamaan, ja 1940-luvun lopussa alettin tukea koulumatkoja ja tarjota ilmaista kouluruokaa.

1950-luvun alussa kunnallinen asuntotuotanto vauhdittui voimakkaasti asuntopulan lieventämiseksi. Samaan aikaan kunnan talouskasvu uhkasi näivettyä Saimaan kanavan katkeamisen ja muiden liikenneväylien kunnon heikentymisen myötä. Suuret ponnistukset, kuten keskussairaalan rakentaminen sekä korkeakouluhanke 60-luvulla, auttoivat kasvua käynnistymään. Myös alueliitokset sekä koko Suomessa 1950- ja 60-luvuilla vaikuttanut muuttoliike maalta kaupunkeihin vaikuttivat myönteisesti Kuopion kehitykseen. Vuonna 1963 rakennettiin myös Puijon nykyinen, 75 metriä korkea pyörivällä näköalatornilla varustettu torni.

VUONNA 1972 avattu korkeakoulu toi mukanaan paljon nuoria ihmisiä ja uusia mahdollisuuksia kaupungin kehitykseen. Yliopistoon ja yliopistolliseen sairaalaan nojannut kasvu kesti 70-luvun lopun talousvaikeudet sekä 90-luvun alun laman. Tero Tuomisto kirjassaan Puutalokaupunki kasvoi arvioi, että Kuopion panostus hallintoon, oppilaitoksiin sekä kulttuuriin ja kaupunkiviihtyvyyteen on ollut kestävän kehityksen tukena. 1970-luvun kulttuuritapahtumia oli 40-luvulta saakka toimineen Kuopion Yhteisteatterin muuttuminen kunnalliseksi Kuopion Kaupunginteatteriksi ja ennen kaikkea Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin syntymä. Ensimmäinen festivaali vuonna 1970 oli pelkästään Kuopio Tanssii. Nykyistä nimeä on käytetty vuodesta 1971. Vuonna 1979 valmistui Kuopion jäähalli, missä KalPa pelaa kotiottelunsa.

Lähiörakentaminen Kuopiossa alkoi 1960-luvulla ensinnä Puijonlaakson ja sitten Särkiniemen rakentamisen myötä. 1970-luvulla vuorossa olivat Saarijärvi, Kelloniemi ja Levänen. 1980-luvulla rakennettiin Jynkän ja Neulamäen alueita. Suurempia rakennushankkeita olivat Petosen alueen rakentaminen, joka alkoi vuonna 1986, sekä Saaristokaupungin rakentaminen, joka alkoi vuonna 2003. Molemmat suuralueet asuttavat noin 14 000 ihmistä. Kaikkiaan Kuopion väkiluku kaksinkertaistui välillä 1960−1990, ja edelleen 2000-luvulla kaupunki kasvoi yli sadan tuhannen asukkaan kunnaksi.

1980-LUVULLA syntyi myös yksi Kuopion teknologisen yrittämisen menestystarinoista, Savilahdessa sijaitseva Technopolis Kuopio. Kuopion kaupunki perusti Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy:n vuonna 1986. Bioteknia 1 ja 2 -rakennukset valmistuivat vuosina 1994 ja 1999. Microteknian rakennukset rakennettiin 2000-luvulla. Vuodesta 2008 lähtien teknologiakeskus on kuulunut Technopolis Oyj:hin. Nykyään teknologiakeskuksessa sijaitseen noin 200 pääosin ICT- ja hyvinvointiteknologia-alan yritystä ja yhteisöä.

Urheiluhistoriassa 80-lukua merkkaavat vuoden 1983 nuorten MM-hiihtojen järjestäminen Puijolla, joita varten rakennettiin K-90 normaalimäki, sekä helmi−maaliskuussa vuosittain järjestettävän luistelutapahtuman Finland Ice Marathonin syntymä. Se tunnettiin ensimmäisenä tapahtumavuonnaan 1984 nimellä Kuopion luistelumaraton.

Kulttuurin puolella merkkitapahtuma oli radioasema Oikea Aseman perustaminen vuonna 1985. Asema oli yksi Suomen ensimmäisistä paikallisradioista. Nykyinen Iskelmä Oikea Asema syntyi iisalmelaisen Radio Salmisen, varkautelaisen Radiovarkauden ja Oikea Aseman yhdistyttyä heinäkuussa 2008.

Kuopion kulttuurissa ja urheilussa tapahtui myös 90-luvulla. Ensimmäinen Kuopio Wine Festival järjestettiin vuonna 1997 Heurigen-nimisenä. Monikäyttöinen jalkapallohalli Kuopio-halli valmistui vuonna 1992. Ja Puijo sai tilaisuuden järjestää mäkihypyn maailmancupin osakilpailun vuoden 1995 helmikuussa leudon sään haitatessa Keski-Euroopan mäkiä. Siitä lähtien Puijo on ollut maailmancupin näyttämönä viime vuoteen, lukuun ottamatta vuosia 2001−2002, 2011−2012 sekä 2016−2017. K-120 mäki otettiin käyttöön tammikuussa 1998.

VUOSITUHANNEN ALUSSA päivänvalon näkivät vuosittain järjestettävä nykytaiteen festivaali ANTI Contemporary Art Festival, jota on pidetty Kuopiossa vuodesta 2002 alkaen, sekä kahdesta kolmeen päivään mittainen rockmusiikkifestivaali Kuopio Rockcock, jota on järjestetty joka vuosi heinä−elokuun vaiheessa vuodesta 2003 alkaen.2000-luvulla nähtiin myös isoja rakennusprojekteja.

Tiehallinto käynnisti lokakuussa 2009 hankkeen valtatie 5:n parantamiseksi moottoritieksi Kallansiltojen kohdalla noin viiden kilometrin matkalta. Hanke valmistui kesällä 2014. Nykyisellä paikallaan vuodesta 1818 sijainnut kuuluisa Kuopion tori sai maanalaisen 700-paikkaisen pysäköintihallin vuonna 1991. Vuonna 2010 käynnistyneessä alatori-hankkeessa pysäköintitilaa laajennettiin 1200-paikkaiseksi. Samalla kauppahallin kalahallisiiven tilalle rakennettiin lasipaviljonki, ja torin alle syntyi kauppakeskus Apaja.

kuopio
historia
nykyaika
Kulttuuri

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva