Kesäjuhlien perinteet ja

nykyisyys

Teksti: Ulriikka Myöhänen Kuvat: Studio Liisa, Arkistokuvat
Suomen suvi on pullollaan juhlia, joita vietetään niin paikallisen historian, kesäisen ajankohdan kuin perhetapahtumienkin johdosta. Asiantuntija kertoo, kuinka juhlia aiemmin vietettiin ja mikä on sittemmin muuttunut.

Helsingin yliopiston folkloristiikan dosentti Kirsti Salmi-Niklanderilla on useamman vuosikymmenen kokemus suomalaisesta juhlaperinteestä, sillä hän teki jo 80-luvulla tutkimusta paikallisjuhlista muun muassa Maaningalla. Paikallisjuhlat rakennetaan alueellisten perinteiden ympärille.

- Paikallisjuhlailmiö syntyi 70-luvulla. Sen myötä lähti liikkeelle todellinen kesäjuhlabuumi, ja pian suomalainen kesä oli täynnä juhlia. Ihmiset asuivat tuohon aikaan yhä tavallisemmin kaupungissa, ja lomia lähdettiin viettämään maaseudulle. Ilmassa oli maaseudun identiteetin puolustamista, sillä kuntaliitokset olivat jo jonkin aikaa olleet puheenaiheina. Silloin hoksattiin, että paikallista identiteettiä voidaan pitää yllä, vaikka hallinnollinen yksikkö muuttuisikin, Salmi-Niklander kertoo.

Paikallisjuhlilla oli Salmi-Niklanderin mukaan vielä 80-luvulla juhlavat perinteet. Vanhempi väki saapui usein sunnuntaina järjestettäviin tilaisuuksiin paras puku päällään huolimatta helteisestä säästä. Nyttemmin juhliin pukeudutaan rennommin, ja ohjelma on kepeämpää ja viihteellisempää.

- Nykyisin pitkät puheet pitkästyttävät, joten tapahtumien yhteydessä lomalaisia viihdyttävät sekä paikallisesti että valtakunnallisesti tutut esiintyjät. Jo paikallisjuhlailmiön syntyvaiheissa käytiin keskustelua siitä, että millaista ohjelmaa juhlissa pitäisi olla. Paikallinen historia ja perinteet nähtiin tärkeänä osana tapahtumaa. Juhliin saatettiin kutsua kaikkien tuntema tähti, jonka toivottiin vetävän paikalle lisää yleisöä.

HÄÄT ENNEN JA NYT

SUOMALAISTEN HÄIDEN VIETTÄMINEN on muuttunut vuosien saatossa. Häihin, kuten muihinkin sukujuhliin, panostetaan usein rahallisesti paljon. Häitä suunnitellaan aiemman muutaman viikon sijaan jopa vuosia. Niitä vietetään erilaisin, jopa eksoottisinkin teemoin, eikä kirkko enää ole automaattinen valinta vihkiseremonialle.

- Aiemmin nuoret menivät naimisiin kirkossa tai maistraatissa, eikä sen kummempaa häävillitystä ollut. Nyttemmin häistä on tullut iso juttu, ja niihin liittyy suuret bisnekset, esimerkiksi häämessut. Voi siis sanoa, että häiden tyyppisten perhejuhlien viettäminen on viime vuosikymmeninä todella muuttunut, akatemiatutkija Kirsti Salmi-Niklander kertoo.

Jotkut vanhoista hääperinteistä ovat säilyneet, mutta jotkut taas kokeneet isojakin muutoksia. Naimisiin.info –sivuston mukaan syksy ja joulun aika olivat aikaisemmin suosituimpia aikoja avioitua. Monipäiväisten häiden aloituspäiviä olivat Länsi-Suomessa aikoinaan tiistai ja torstai, kun taas itäsuomalaiset häät alkoivat yleensä sunnuntaina. Nyttemmin kesähäät ovat suosittuja, ja häitä tanssitaan usein lauantaisin.

Morsiamen pukeutuminen häissä on muuttunut vuosikymmenien saatossa. Aiemmin vain neitsyet saivat pukea valkean puvun ja hunnun ylleen, mutta nykyisin pukeutumisperinne on soveliasta kaikille morsiamille. Vuosien mittaan morsiamien yllä on nähty niin pitkiä, lyhyitä, yksinkertaisia kuin röyhelöisiäkin mekkoja. Sota-aikaan myös Lottapukua käytettiin vihkiasuna. Sulhanen pukeutuu perinteisesti tummaan pukuun, mutta myös sotilas- ja siviiliunivormuja on nähty miehen juhla-asuina.

Häihin liittyy myös taikauskoisia perinteitä. Morsiamella tulee olla yllään jotakin vanhaa, uutta, lainattua ja sinistä. Hopeakolikko kengässä estää köyhtymisen avioliitossa. Kaapin paikan avioliitossa puolestaan määrää se avioituneista, joka polkaisee kakkua leikatessa puolisoaan varpaille.

Lähde: Naimisiin.info

KESÄN JUHLISSA viehättää Salmi-Niklanderin mukaan ihmisten tapaaminen, ja usein lähdetään kokemaan paikallista historiaa, sillä vanhan ajan tunnelmat kiehtovat yleisöä. Kulttuurin säilymisen vuoksi olisi tärkeää, että juhlien ohjelmasisällössä näkyisi alueen oma historia ja ohjelman suunnittelussa olisi mukana mielikuvitusta. Myös juhannuksen juhlinnassa on tapahtunut vuosien mittaan muutoksia. Perinteisesti keskikesää on vietetty maaseudulla, ja kaupungit ovat tyhjentyneet miltei kokonaan.

- Nykyään myös  kaupungeissa järjestetään juhannusohjelmaa. Suomalaisessa keskikesän juhlinnassa nuorten juhannus ja tapahtumat erilaisine lieveilmiöineen saavat osakseen jonkin verran huomiota, Salmi-Niklander toteaa.

KESÄ TUNNETAAN erilaisten perhe- ja sukujuhlien aikana, sillä suvena vietetään niin häitä, rippijuhlia kuin valmistujaisiakin. Ammattiin valmistuneita juhlitaan nykyisin siinä missä ylioppilaitakin, ja juhlavalmisteluihin panostetaan entistä enemmän. Usein tarjoilut tilataan pitopalveluista, juhlapaikat varataan hyvissä ajoin ja pukeutumiseen panostetaan.

- Myös kiinnostus sukututkimukseen on lisääntynyt, ja sukukokouksia järjestetään kesäisin aiempaa enemmän. Kokoontumiset ovat väljemmin perheeseen liittyviä tapahtumia, jotka saattavat kytkeytyä vaikkapa paikallisjuhliin, Salmi-Niklander kuvailee. 

kesäjuhlat
juhlat
häät
juhannus

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva