Kanttila 

on sydämen asia

TEKSTI NMT/Jouni Huttunen Kuvat NMT/Mirka Happonen, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Kanttila. Ei kahta sanaa, etteivätkö Minna Canthin kotitalo ja aikakautensa merkittävän vaikuttajapersoonan perimä ole tärkeitä asioita Anja Lapille. 
- Kyseessä on niin iso kulttuurihistoriallinen perintö, että sitä on syytä vaalia, summaa viime syksynä perustetun Minna Canthin talo ry:n hallituksen puheenjohtaja.
- Onneksi on asialle vihkiytyneitä ihmisiä ja onneksi vihdoin ja viimein Kanttilan suhteen on tapahtumassa myös konkreettisia asioita.
Yhdistyksen perustajina olivat Lapin ohella Paavo Lipponen, Atte von Wright, Harry Dunkel, Pekka Kantanen ja Seppo Karvinen.

Yhdistyksen tavoitteena on kunnostuttaa yhteistyökumppaneiden kanssa kulttuurihistoriallinen rakennus.
Projekti toteutetaan mielenkiintoisella konseptilla.
- Mukana ovat yhteistyökumppaneiden ohella Savonia ammattikorkeakoulu sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto, valottaa Lappi.
- Kunnostus ja sisällöllinen suunnittelu etenevät rinnakkain.
Yhdistyksen ja rakennuksen omistajan Bonavan välillä allekirjoitettiin joulukuussa esisopimus kohteen ostamisesta.
Minna  Canthin kotitalo on ollut vuosien mittaan niin purku-uhan alla kuin myynnissäkin. Tyhjillään olevassa kiinteistössä on pidetty lämmitys päällä, mutta muuten rakennus on ollut hoitamattomassa tilassa.
Talon kohtalosta on taitettu peistä vuosia.
- Ikuisuuden, huokaa Lappi lakonisesti. Hän muistuttaa, ettei ihmeitä tapahdu jatkossakaan salamatahtiin.
- Kunnostusvaiheesta tulee vuosien mittainen projekti. Tavoitteena on, että rakennukseen saadaan sekä toimitilakäyttöä että mahdollisesti vuokra-asuntoja, valottaa Lappi.
- Rakennuksen liittyvän toiminnan on tarkoitus limittyä ainakin osittain yleishyödyllisiin kulttuuritarkoituksiin. Käynnistimme myös yhteisöllisen suunnittelumallin talon palvelusisällön toteuttamisesta. Siihen on voinut osallistua kuka tahansa ideoillaan.
Ensimmäiset ideat julkistetaan Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3.

VB-valokuvakeskuksen toiminnanjohtajana maaliskuussa aloittanut ja Anya Productions Ky:n luovana johtajana työskentelevä Lappi näkee koko Kuninkaandun historiallisen puutalokorttelin kulttuurin kehtona.
- Kanttila, valokuvakeskus ja Korttelimuseo ovat helmiä kaupungin ytimessä.  

 

Kanttilan Korttelin vaiheet
1780-luku
Kanttilan tontti oli kirjansitoja Skotten omistuksessa.
1790-luku
Tontti siirtyi lääninrahastonhoitaja Edbomin haltuun.
1800-luvun alku
Tontti oli muun muassa asessori Saloniuksen kasvimaana.
1819
Kehvolaiselle talonpoika Petter Wäänäselle myönnettiin kirjakaupanpito-oikeus. Wäänänen pystytti tontille useita rakennuksia.
1820
Minna Canthin kadun varrella sijaitsevaan rakennukseen rakennettiin ensimmäinen kerros. Kuninkaankadun varrella sijaitsevaan asuinrakennukseen työstettiin runko, joka oli aluksi maalattu punamullalla.
1828
Nykyisen Minna Canthin kadun puoleinen talo vuorattiin valmiiksi.
1846
Kirjakauppias Wäänänen kuoli ja kauppias Klementij Guseff osti talon.
1849
Lankapuodin talo maalattiin keltaiseksi.
1850
Varsinaiseen asuinrakennukseen lisättiin vinkkeliosa.
1853
Gustav Vilhelm Johnsson (Minna Canthin isä) tuli Tampereelta Finlaysonin puodin hoitajaksi Kuopioon vuokratiloihin.
1856
Koko Kuninkaankadun puoleiseen asuin- taloon rapattiin reunaan kaavakuva kalkkilaastilla.
1860
Gustav Vilhelm Johnsson osti talon Klementij Guseffilta.
1865
Liike siirtyi Gustav Vilhelm Johnssonin haltuun.
1881
Tampereen lankakaupan lisäksi kokonaisuutta täydensi sekatavarakauppa, joka siirtyi Minna Canthin omistukseen.
1897
Minna Canth kuolee. Perilliset ottavat liiketoiminnan haltuunsa.
1909
Kanttilassa elettiin suurten restaurointien aikaa, Muun muassa isäpihan puoleinen kuisti rakennettiin umpeen ja julkisivu sai jugend-sävyisen leiman.
1930-luku
Talo muutettiin arkkitehtuuriltaan nykyasuiseksi. Vuonna 1939 rakennettiin kivinen torniosa porttikäytävän tilalle ala- ja yläkäytävän rakennusten väliin.
1947
Rakennukseen työstettiin pihasiipi ja lankakaupan osuus liiketalosta korotettiin kaksikerroksiseksi
1955
Konttoritiloja muokattiin.
1974
Minna Canthin erilliset Oy lopetti liiketoiminnan ja Kanttilan tilat siirtyivät valtion omistukseen ja korjattiin virastokäyttöön
1980-luku
Kanttilan tiloissa operoivat muun muassa Työvoimapiiri ja Geologinen tutkimuslaitos.
1989
Kuopion Taiteilijaseura teki aloitteen Kanttilan saamiseksi kulttuuri- ja ystävyysseurojen käyttöön.
1991
Perustettiin Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys, jonka tavoitteiksi otettiin muun muassa Kanttilan säilyttäminen Kuopion katukuvassa. Samana vuonna tehtiin Kanttilan suojelupäätös, joka raukesi, koska rakennushallitus ei toimitanut asemakaavamu
1993
Kuopion läänin taidetoimikunta (nykyisin Pohjois-Savon taidetoimikunta) muutti Kanttilan tiloihin.
1994
Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys vieraili Helsingissä neuvottelemassa rakennushallituksessa Kanttilan kohtalosta. Rakennushallitus ehdotti neuvotteluja Kuopion kaupungille tonttien vaihdosta (Harmaalinna-Kanttila).
1999
Valtion kiinteistölaitos myy Kanttilan korttelin Valtion vaihto-omaisuusyhtymälle (vuodesta 2000 lähtien Kapiteeli Oy).
2003
Asemakaavamuutoksen mukaan osa työ- väentalosta ja koko Kanttila on säilytettävä ulkoasultaan, mutta käyttötarkoitusta ei määritelty.
2004
Kapiteeli Oy myy Kanttilan korttelin NCC:lle.
2006
Punatiilinen paahtimo sekä Piispankadun suuntainen osa Työväentalosta puretaan, ja tilalle rakennetaan asuinkerrostalo. Kanttilan kunnostaminen ei etene lukuisista aloitteista huolimatta.
2015
Veijo Balzar suunnittelee ostavansa ja kunnostavansa Kanttilan, mutta vetäytyy hankkeesta alkuvuodesta 2016.
2016
Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys muuttaa nimensä Minna Canth Kuopio ry:ksi. Minna Canthin talo ry perustetaan kunnostamaan Kanttilaa, ja se tekee rakennuksen ostamisesta esisopimuksen Bonava Suomi Oy:n (aiemmin osa NCC:tä) kanssa.
2017
Suomi täyttää 100 vuotta ja Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon ammatti- ja aikuisopistot ja lukuiset yhteistyökumppanit aloittavat rakennuksen mittavan kunnostuksen. Yhdistys käynnistää myös yhteisöllisen suunnittelumallin talon palvelusisällön kehittämise
Minna Canth
kanttila
kuopio
historia
Kulttuuri

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva