E.Y. Pehkonen
kansamme poliitikko

TEKSTI NMT/Jere lehtonen Kuva ylen elävä arkisto
E.Y. Pehkonen oli laajalti kunnioitettu ja aikaansaapa vaikuttaja Suomen valtakunnanpolitiikassa, maakuntapolitiikassa sekä eri valtuuskuntien ja järjestöjen toiminnan kautta. Hänen sukulaisensa kirjailija Kirsi Pehkonen pitää puheen sananvapaudesta ja tasa-arvosta Naisen ääni -konsertin yhteydessä 19.3.

Eero Yrjö Pehkonen (1882−1949) oli maalaisliittolainen poliitikko, niin kutsutun itsenäisyyssenaatin eli Svinhufvudin ensimmäisen hallituksen jäsen, Oulun maaherra sekä yksi Suomen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista. Virkansa ohella hän ehti osallistua muun muassa Oulun läänin talousseuran, Maataloustuottajien keskusliiton valtuuskunnan, Suomen Punaisen Ristin sekä lukuisten valtion komiteoiden toimintaan.

Pehkonen valittiin vuonna 1914 kansanedustajaksi Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä maalaisliiton edustajana. Syksyllä 1917 hänestä tuli jäsen P. E. Svinhufvudin hallitukseen, jota tuolloin vielä kutsuttiin senaatiksi, ja hän jatkoi edelleen Paasikiven senaatissa 17. elokuuta 1918 saakka.

Pehkosen merkittävin tehtävä vuonna 1917 oli valmistella esitys torpparivapautuslaiksi. Lex Pehkosena tunnettu lakiesitys tuotiin eduskuntaan tammikuussa 1918, mutta sisällissodan puhkeaminen pysäytti sen käsittelyn. Sodan jälkeen lakiesitys hyväksyttiin lievennettynä Pehkosen alkuperäisestä esityksestä.

Vuonna 1918 Pehkonen, samoin kuin puoluetoveri Kyösti Kallio, erosi Paasikiven senaatista valtiomuodosta syntyneen kiistan takia. Maalaisliittolaiset kannattivat ehdottomasti tasavaltalaista valtiomuotoa, kun taas oikeistopuolueet olivat tuolloin kääntyneet kuningasvallan suuntaan.

Eero Pehkonen nimitettiin Oulun läänin maaherraksi vuonna 1925, ja hän omisti loppuelämänsä Pohjois-Suomen olojen kehittämiselle. Erityisesti maatalouden kehittäminen ja kansanterveystyö olivat hänelle tärkeitä.
Henkilökohtaisesti raskas isku Eero Pehkoselle oli hänen ainoan poikansa, 1912 syntyneen Ossi Pehkosen kaatuminen talvisodan viimeisinä päivinä. Tapahtuma jätti Pehkoseen syvät arvet. Hän jaksoi hoitaa maaherran tehtäviään sodan jälkeen vielä muutaman vuoden, mutta vuoden 1948 loppupuolella hänelle myönnettiin ero 66-vuotiaana.

Yksi E. Y. Pehkosen sukulaisista on vehmersalmelainen kirjailija Kirsi Pehkonen, joka pitää puheen sananvapaudesta ja tasa-arvosta Naisen ääni -konsertin yhteydessä 19.3.
- E. Y. Pehkosella ei ole jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa, mutta meitä hänen kaikkiaan yhdentoista sisaruksensa jälkeläisiä on toki paljon ympäri Suomea, Pehkonen kertoo.

- Olen lapsesta saakka ollut tietoinen Eero-sedän merkityksestä, Rauha-mummoni Oulussa puhui hänestä meille lapsenlapsille. Näin jälkeenpäin katsottuna hänen vaikutuksensa suomalaiseen yhteiskuntaan oli silti yllättävän laaja. Se tunnustettiin myös hänen elinaikanaan, hän on yksi harvoista Suomessa valtioneuvoksen arvon saaneista.

- Eero asui Kuopiossa ymmärtääkseni kaikkiaan reilut kymmenen vuotta, joten pohjalaislähtöinen luonteeltaan vähäpuheinen mies on ainakin jossain määrin sopeutunut savolaisten sekaan. Hän asteli Kuopion katuja, osallistui aktiivisesti politiikkaan ja muuhun sosiaaliseen elämään, retkeili ympäristössä ahkerasti.

- Itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumat ovat itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajasukujen jäsenille kaiken kaikkiaan sykähdyttävä, kerran elämässä kokemus. Jokaisen senaattorin syntymäpäivänä liputetaan, E. Y. Pehkosen kohdalla siis toukokuussa. Sukujen juhlavuosi huipentuu pääjuhlaan Helsingin Säätytalolla joulukuun alussa, sinne olen minäkin menossa, Pehkonen sanoo. 

 

politiikka
Kulttuuri
historia
Suomi 100

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva