Yhteisöllisyys ja

ekologisuus

nousussa

Teksti: Ilpo Lommi Kuvat: Ilpo Lommi, Partanen & Lamusuo Oy/Ltd, Philippe Alés, Jennifer D. Ames
Tulevaisuuden ennustaminen parinkymmenen vuoden päähän ei ole helppo haaste edes niin vakaalla alalla kuin rakentamisessa ja asumisessa. Nekin ovat sidoksissa yhteiskuntapoliittiseen, taloudelliseen, teknologiseen ja ympäristölliseen kehitykseen puhumattakaan trendimuutoksista. Varmaa on, että myös vuonna 2035 tarvitaan uusia asuntoja eivätkä ne ilmeisestikään ole samanlaisia kuin nykyisin.

Taiteilija Jaana Partanen, hänen kanssaan yrittäjänä työskentelevä arkkitehti Heikki Lamusuo Partanen & Lamusuo Oy:stä samoin kuin arkkitehdit Rainer Qvick ja Pertti Vehreävesa QVIM-arkkitehdit Oy:stä visioivat asuinrakentamisen näkymiä Kuopion seudulle parinkymmenen vuoden päähän. Heidän näkemyksensä ovat hyvinkin samansuuntaisia. Kumpikin maineikas suunnittelijakaksikko lähti perusolettamuksesta, että väestö ikääntyy ja keskittyy Pohjois-Savossa erityisesti Kuopion alueelle eikä taloudessa ja yhteiskunnassa tapahdu suuria mullistuksia. 

Heikki Lamusuo uskoo asuintilojen monikäyttöisyyden, muunneltavuuden ja tehokkuuden korostuvan entisestään. 

- Asuntojen neliömäärä asukasta kohti tuskin kasvaa, pikemminkin päinvastoin johtuen rakennuskustannusten ja siten asuntohintojen noususta sekä energian kallistumisesta. Myös asuntokuntien koko pienentynee yhä.

Etätyön yleistyminen on otettava huomioon asuntojen suunnittelussa ja kalustamisessa. Harrastuksia voi siirtyä kotiin esimerkiksi kuntoiluhuoneisiin. Toisaalta olisi hyvä yhteisöllisyydelle, että kerrostaloasuntoihin palaisivat kerhohuoneet ja miksei yhteiset etätyöpisteetkin. Nyt ne on poistettu tehokkuuden ja kustannussäästöjen nimissä, sanoo Lamusuo.

Jaana Partanen arvelee, että kaupunkiin tyhjilleen jääviä toimisto-, kauppa- ja teollisuustiloja saatetaan muuntaa loft-asunnoiksi ja harrastustiloiksi.

- Esimerkiksi opiskelijoille ja ikäihmisille voisi niistä tulla suosittu yhteisöllinen ja taloudellinen asumismuoto. Se olisi hyväkuntoisille tiloille järkevä vaihtoehto purkamisen sijasta. Tilat ovat yleensä hyvien liikenneyhteyksien varrella ja tukevat keskustan täydennysrakentamista sekä tiivistä ja taloudellista yhdyskuntarakennetta.

- Myös vanhojen kerrostalojen ullakkotiloja saatetaan muuttaa kasvavasti pieniksi studioasunnoiksi tai rakentaa jopa lisäkerroksia isojen linjasaneerausten yhteydessä. Joka tapauksessa esteettömään senioriasumiseen joudutaan panostamaan huomattavasti voimavaroja. Samalla pitää kehittää uusia asumisratkaisuja palvelutarpeiden vaihdellessa suuresti asukkaiden kunnon ja sen muutosten mukaan, tähdentää Lamusuo.

HEIKKI LAMUSUO ja Jaana Partanen uskovat sekä toivovat puurakentamisen lisääntyvän seuraavina vuosikymmeninä, koska siihen on
kehitetty uusia rakenneratkaisuja.

- Mielikuvat puusta fyysisesti ja psykologisesti terveellisenä, ekologisena ja kansantaloudellisesti hyvänä rakennusmateriaalina yleistyvät.

Energiapolitiikassa Partanen ja Lamusuo arvioivat maalämmön sekä aurinkovoiman osuuden lisääntyvän joskin Kuopiossa kaukolämpö säilynee ykkösenergiana kaupunkitaajama- alueella ja lähiöissä. -Energiasta voi tulla suurempi epävarmuustekijä asumisessa, minkä vuoksi tulisijojen suosio voi taas kasvaa. Älykkyyttä tulee lisää koteihin monenlaisiin talotekniikan säätöihin ja mittauksiin.

Suunnittelijakaksikko on hankkinut kunnostamaansa Linnanpellon rintamamiestaloon maalämmön, joka lämmittää myös pihapiiriin valmistuvaa, uusimmalla LVIS-tekniikalla varustettua studiohuoneistoa. Kiinteistöt toimivat heidän työtiloina ja kotina. Niissä riittää tiloja kymmenelle työntekijällekin. 

Rainer Qvick sekä Pertti Vehreävesa arvelevat myös yhteisöllisyyden korostuvan asumisessa niin iäkkäillä kuin nuorillakin sukupolvilla. Se ilmenee pakkautumisena kaupunkikeskustaan tai sen lähiliepeille, vaikka asuminen onkin siellä kalliimpaa ja ahtaampaa kuin lähiöissä.

Qvick uskoo kaikkien perusasumismuotojen eli kerrostalojen, rivitalojen ja omakotitalojen säilyvän, koska ihmiset tarvitsevat elämänvaiheisiinsa erilaisia asuntoja. Hän jopa kysyy, onko Kuopion keskustan lähialueille vielä mahdollista täydennysrakentaa pienitonttisia omakoti- ja rivitaloja 1950-luvun rintamamiestalojen tapaan. Niille voisi syntyä kysyntää kerrostaloasumisen kaupunkimaisena vaihtoehtona.

- Myös eri asumismuotoja ja toimintoja samassa kiinteistössä yhdistävä hybridiasuminen voi yleistyä. Sillä tarkoitetaan rakennusta, jossa voi olla tavallisia asuntoja, palvelu- tai senioriasuntoja sekä toisaalta työpaikkatiloja kuten toimistoja, kauppoja ja palvelupisteitä.

- Puurakentaminenkin saattaa lähteä kasvuun uusien rakenne- ja materiaaliratkaisujen myötä, jos rakentamisnormisto muuttuu sille suopeammaksi. Varsinkin CLT-elementtitekniikan (cross laminated timber) yleistyminen voi lisätä puurakentamista pientaloja suurempiin asumisyksiköihin, sanoo Qvick.

PERTTI VEHREÄVESA yhtyy näkemyksiin asuntojen muunneltavuuden, yksilöllisyyden, älykkyyden ja ekologisuuden kasvusta.

- Niissä on järkeä pidemmällä asumisen elinkaarella, vaikka rakentamisen kustannukset nousevatkin. Remonttien tarve voi vähentyä ja asunnon arvo säilyy paremmin. Nähtäväksi jää, taittuvatko kasvaneet panostukset saunoihin ja kylpytiloihin mm. energiatehokkuussyistä.

- Suomessa asuinrakentaminen on aika lailla massatuotantoa. Keski-Euroopassa rakennukset ovat valmistuessaan enemmän puolivalmiita. Asuntojen ostajat sisustavat ja rakennuttavat ne valmiiksi mieltymystensä mukaan. Asukkaat esimerkiksi teettävät keittiökalusteet itse valmiiksi.

Rainer Qvickin mielestä asuntojen pohjakaavioihin ole tullut suuria periaatteellisia muutoksia sitten 1980-luvun.

- Silloin alettiin suunnitella olohuoneita ja keittiöitä paremmin yhteen toimiviksi tiloiksi poistamalla seiniä niiden väliltä. Keittiöitä on
suunniteltu enemmän perheen yhteistiloiksi ja arkiolohuoneiksi.

- Valtion asuntorahasto on säädellyt melkoisesti aravarahoittamaansa asuntotuotantoa, mutta nyttemmin normit ovat löystyneet. Kaipaan lisää kokeilevaa rakentamista. Sellaista ei ole viime vuosien asuntomessuillakaan näkynyt. Rakennusliikkeet suunnitteluttavat gryndaamansa kovan rahan asunnotkin varman päälle trendejä noudatellen.

- Kuopiossa olisi esimerkiksi rantarakentamisessa monia mahdollisuuksia. Rantaviivaa riittää ja järven lähellä asumisessa on vetovoimaa houkuttelemaan muuttajia. Tosin veden päälle tuskin ryhdytään suuressa mitassa rakentamaan sen kalleuden ja rakenteellisten
epävarmuustekijöiden vuoksi. Pääkaupunkiseudulla tilanne voi olla toinen rannan niukkuuden vuoksi, toteaa Rainer Qvick.

Hänen mukaansa ilmaston lämpeneminen sekä sateisuuden kasvu lisäävät asuntokohtaista jäähdytystarvetta sekä hulevesien johtamisen
tarkempaa suunnittelua. Samoin ilmastomuutos voi vaikuttaa ns. viherkattojen yleistymiseen kerrostaloissa.

 

TULEVAISUUDEN PIENASUMISMUOTOJA

LOFT-ASUNTO ON ASUMISKÄYTTÖÖN muunnettu tila, joka sijaitsee alun perin muuhun käyttöön tarkoitetussa rakennuksessa, esimerkiksi
tehtaassa, varastorakennuksessa tai muussa liikerakennuksessa. Tila on tyypillisesti avara, korkea, valoisa ja muunneltavissa. Lisäksi tavallisesti tilassa on alkuperäisiä rakenteita, kuten paljasta betonia tai tiiltä. Usein näkyvissä on myös vanhoja putkirakenteita ja metallisäleitä

LAIVAKULJETUKSISSA KÄYTETTÄVIÄ TERÄKSISIÄ, ikkunattomia merikontteja on otettu eri puolilla maailmaa tilapäiseen tai jopa vakinaisempaan asuntokäyttöön yksittäin tai ryhmissä. Niistä on muodostunut jopa ”konttikaupunkeja”. Halvoissa mutta pienissä konttikodeissa asuu mm. maahanmuuttajia, siirtotyöläisiä ja opiskelijoita. Niiden eduiksi on katsottu edullisuuden lisäksi nopea käyttöönotto, siirrettävyys sekä rakennuslupien ja -normien kiertäminen.

asuminen
koti
kuopio
ekologisuus

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva