Uusia koteja

ripeään tahtiin

Teksti & kuvat: Arja Kangas, Jere Lehtonen
Kuopiossa on eletty viimeiset vuodet varsin hyvää nousukautta ja se on näkynyt ilman muuta myös asuntojen kysynnässä. Tonttitarjonnan haasteet korostuvat tulevina vuosina.

Kuopion asuntotilanne on tällä hetkellä hyvässä ja tasapainoisessa tilanteessa: erilaisia asuntoja erilaisiin elämäntilanteisiin löytyy ympäri kaupunkia, niin lähempää kuin myös vähän pidemmän matkan päästä. Monipuolisen tarjonnan lisänä kaupunki pystyy tarjoamaan asukkaille uusiakin asuntoja. Viimeiset vuodet ovat olleet vauhdikasta asuntotuotannon aikaa, mutta tulevina vuosina vauhti hiljenee jonkin verran. 

- Asuntotuotannon osalta kasvun kausi alkoi vuonna 2011, joka kesti viime vuoteen asti. Noiden vuosien aikana Kuopioon valmistui keskimäärin 860 uutta kotia vuosittain, toteaa Kuopion kaupungin asuntotoimenjohtaja Hannu Harjunheimo

Viime vuosina asuntotuotanto kasvoi roimasti, noin 70 prosenttia, sillä vuosien 2000–2010 välillä kaupunkiin rakennettiin uusia asuntoja noin 510 kappaletta jokaista vuotta kohden. 

- Kasvu selittyy sillä, että meillä on onneksi ollut kerrostalokaavoja, jotka ovat mahdollistaneet asuntotuotannon. Kasvu on pitkälti perustunut Maljalahden, Pappilanmäen, Saaristokaupungin ja Pihlajalaakson kaavoille. Onneksemme saimme vahvistettua myös Puijonlaakson etelärinteen kaavan viime vuonna, Harjunheimo jatkaa. 

VAIKKA ASUNTOTUOTANTO on ollut viime vuosina kiihtymään päin, ei asuntoihin suinkaan ole saatu ihan uusia kuopiolaisia, vaikka kaupunki koetaankin erityisen vetovoimaiseksi alueeksi tällä hetkellä. Viime vuonna kaupungin muuttovoitto oli noin tuhat henkeä.  Kuopiossa asuntokunnan keskimääräinen koko on tällä hetkellä hieman alle kaksi henkeä, tarkalleen 1,96.   

- Vuoden 2014 aikana  14 400 kuopiolaista muutti kaupunkialueen sisällä. Uusia asuntokuntia syntyy paljon koko ajan, kun esimerkiksi lapset muuttavat omilleen.

ASUNTOTUOTANNON TIEDETÄÄN hidastuvan parin seuraavan vuoden jälkeen. Tulevien vuosien tavoitteena on pysytellä 800 asunnon pinnassa, mutta vuosikymmenen loppupuoli jää pitkälti nähtäväksi uusien kaavojen osalta. Tilanne on sinällään haastava, että uusille kaavoille on niukasti tilaa ja luonnollisesti kaavojen eteenpäin viennit eivät ole niitä kaikkein ripeimpiä prosesseja. Toisaalta myös täydennysrakentaminen, jota kaupungissa halutaan erityisesti tehostaa, on varsin hidasta kaavoitustyötä. 

- Täydennysrakentaminen on huomattavasti hitaampaa kaavoittamista kuin neitseelliselle maaperälle kaavoittaminen, sillä työtä hidastaa paljon jo paikalla olevat elementit sekä tietysti asiassa pitää huomioida myös asukkaat, toteaa Kuopion kaupungin asemakaavapäällikkö Martti Lätti

Tällä hetkellä pelkästään keskustan alueella on meneillään 11 täydennysrakennuskaavatyötä. 

Yritystonttien tilannetta Lätti luonnehtii hyväksi. Vaikka moni yritys halajaa ensisijaisesti mahdollisimman keskeisille paikoille, on uudetkin alueet otettu hyvin haltuun. 

- Pieni Neulamäki, jota alkujaan pidettiin liian kaukaisena, on alkanut vetämään hyvin. Tulevaisuudessa on todennäköistä, että Neulamäeltä otetaan vielä lisää alueita yritystontteja varten. Myös isot hankkeet, kuten koulumaailmassa tapahtuvat muutokset ovat tulevaisuudessa isoja kysymyksiä kaavoituksenkin näkökulmasta. 

Kun kaupunki on kasvanut väestöltään viime vuosina 1,1 prosenttia vuotta kohden, se luo myös painetta asuntotarjonnan ja kaavoituksen puolelle. 

- Tällaista kasvutyötä on ollut palkitsevaa tehdä, ja kasvu on edennyt hyvin tasaisesti vuosien mittaan, Harjunheimo ja Lätti toteavat. 

 

kuopio
asuminen
asunto
koti
rakentaminen
kaavoitus

Saatat tykätä myös näistä jutuista