Tiedä mitä
torjut

Teksti Digimag/Sisko Ojajärvi Kuva Pixabay
Puutarhan ötökät ovat harmittomia, ellei toisin todisteta. Lähde hyönteisoppaan kanssa tutkimusmatkalle ja opettele tunnistamaan puutarhan asukit.

Kaikki ötökät eivät ole tuholaisia, vaan esimerkiksi seitsenpistepirkkojen ja muiden leppäpirkkojen toukat syövät suuria määriä kirvoja. Tunnista siis hyvikset ja pahikset toisistaan.
Otokkatieto.fi-nettiportaaliin on koottu tiedot noin viidestäsadasta pihamaalta ja puutarhasta löytyvästä otuksesta. Tarjolla on tietoa eliöiden elintavoista ja merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle.

Hyönteisten haitallisuus esitellään portaalissa liikennevaloin. Punainen on varottava laji, keltainen on tarkkailtava laji ja vihreä joko harmiton tai hyödyllinen laji.
Ötökkätieto-palvelu toimii myös mobiilissa, joten ulkona voi saman tien tutkia kännykästä, onko havaittu otus vaarallinen. Useimmat hyönteiset ovat joka tapauksessa harmittomia.

Sivusto on suunnattu kaikenikäisille kansalaisille. Ilmaiseen tietokantaan päästäkseen ei tarvitse rekisteröityä. Lapsille ötökkämetsästyksestä voi portaalin avulla tulla mielenkiintoinen kesäharrastus. Tallaamisen sijasta opeteltaisiin, miltä mikäkin hyönteinen näyttää.

PUUTARHURIT TOIVOVAT myös aikuisilta parempaa hyönteisten tunnistamista, sillä syyttömiä lajeja tuomitaan ankarasti ja listitään, kun ei eroteta haitallisia harmittomista. Jokaisesta tuhoutuneesta lehdestä ei kannata huolestua. Jos kasvista on syöty viisi lehteä, mutta 500 on jäljellä, ei ole hätää. Totaalituhoa tekeviä hyönteislajeja on Suomessa vähän, ja torjuntatoimia tarvitaan vain ääritapauksissa.

Torjuntatoimia harkittaessa pitäisi ensin tunnistaa hyönteinen, varmistaa, että käytettävä torjunta-aine on luonnon kannalta turvallista, ja tarkistaa, että aine on hyväksytty käytettäväksi tuholaisten torjunnassa.

Torjunta-aineiden kanssa ei pidä liioitella, sillä pihalta saattavat ötököiden lisäksi hävitä myös linnut ja leppäpirkot. Harva linnunpoikanen on vegaani, ja niiden pitää saada hyönteisravintoa. Jos on torjuttu hyvätkin hyönteiset pihasta, on turha odottaa lintujakaan.

Leppäpirkoilla puolestaan on vain yksi sukupolvi vuodessa, kuten monilla muillakin ötököillä. Kun tapat tuholaistorjunnalla niiden munat keväällä, ei leppäpirkkoja tule.
Yksi haitallinen laji, Espanjan siruetana, on levinnyt monille alueille Suomessa. Näin on tapahtunut myös lehtokotiloiden kohdalla.

MONET OTUKSET häiritsevät kasveja aiheuttamatta merkittävää tuhoa, sillä kasvit osaavat puolustautua. Ne toipuvat yllättävän hyvin kasvattamalla uusia lehtiä ja versoja. Pahoja tuhoja aiheutuu yleensä koristekasveille, harvemmin luonnonvaraisille kasveille. Poikkeuksena ovat pienet taimet.

Etanoita esimerkiksi houkuttelee kalkki. Kun sitä ei ole, etanoiden joukkoesiintymistä tuskin syntyy. Kirvojen torjunnassa taas riittävät yleensä luonnon omat keinot, kirvojen luontaiset viholliset.

Ihminen jää helposti kakkoseksi kirvantorjunnassa siksi, että useilla kirvoilla on vähintään kaksi isäntää. Otukset asuvat alkukesän lumipalloheisissä ja siirtyvät loppukesäksi ruohovartisiin kasveihin. 

Katso myös Pieni haittakasviopas

puutarha
torjunta
tuhohyönteiset
tuholaiset

Saatat tykätä myös näistä jutuista

Lähetä juttuvinkki tai kuva