Sisäilmaongelmat

kuriin

Teksti: Ulriikka Myöhänen Kuva: Mateusz Stachowski
Sisäilmaongelmat voivat johtua siitä, että kosteutta on väärässä paikassa, ja ilmanvaihto on puutteellista. Vauriorakennuksessa oleileva voi saada ärsytysoireita, jotka helpottavat altistusympäristöstä poistuttaessa.

"Sisäilma- ja homeongelmat johtuvat siitä, että kosteutta on väärässä paikassa. Ongelmien taustalla on kompostiajatus: luonnon omat mikrobit hajottavat taloja. Ihmisille tästä syntyy ärsytysoireita ja ajansaatossa tapahtuu allergisoituminen, professori ja sisäilmasairauksien asiantuntijalääkäri Tuula Putus kuvailee.

Sisäilmaoireet riippuvat rakennuksen vaurion iästä ja mikrobikannan laadusta. Yksi mikrobien aiheuttama sairaus on homepölykeuhko.
Tyypillisesti altistuminen edistää myös infektiosairauksien etenemistä. Putuksen mukaan vaikeissa tapauksissa mikrobit erittävät myrkkyjä tuottavia aineita, jotka voivat saada aikaan myrkytystilan. Oireita voivat olla esimerkiksi maksan, munuaisten ja keskushermoston häiriöt.

Vakavimmat yleisoireet ilmaantuvat yleensä useiden vuosien altistumisen jälkeen. Näitä oireita ovat muun muassa neurologiset sekä kudos- ja elinvauriot. Putus kertoo, että 10–20 % suomalaisista rakennuksista kärsii vakavasta sisäilmaongelmasta. Lievempiä ongelmia on joka toisessa koulussa, päiväkodissa ja kodissa.

- Kyse on kosteuden hallinnasta, joten uusissakin rakennuksissa voi olla ongelmia. Rakennusvaiheessa pitäisi malttaa odottaa, että esimerkiksi betoni kuivaa. Ongelmat eivät näy eivätkä haise, ja ainoa todellinen hoitokeino on lähteä pois altistusympäristöstä, Putus toteaa.

- Sisäilma- ja homeongelmat ovat taloudellinen ja yhteiskunnallinen kysymys. Voidaankin miettiä, että kenen terveys on etusijalla tätä aihealuetta tarkastellessa. Kaikki eivät oireile, mutta kuka tahansa voi sairastua, Putus toteaa.

OIREILETKO?

Sisäilmatekijöiden aiheuttamia oireita voivat olla esimerkiksi:
- iho- ja silmäoireet
- hengitystieoireet ja -infektiot
- uupumus, väsymys
- huimaus
- lämpöily
- vatsa- ja niveloireet
- muistin ja kognitiivisen toimintakyvyn
heikkeneminen
- herkistyminen hajusteille ja kemikaaleille
- astman syntyminen ja paheneminen
Arvion mukaan Suomessa altistuu
päivittäin kosteus- ja homevaurioille 600
000 - 800 000 henkilöä, mutta sisäilmasta
sairastuneiden määrää ei ole tiedossa.

LÄHDE: HENGITYSLIITTO

RAKENNUKSIEN KOSTEUSONGELMAT voivat johtua monista seikoista, mutta sisäilma- asiantuntija Jussi Timosen mukaan väärin remontoiminen on osasyy ongelmiin, sillä esimerkiksi rakenteiden kosteustekninen toimivuus pitäisi muistaa aina varmistaa. Ongelmia on yleisimmin esimerkiksi alapohjan rakenteissa, maanpaineseinien eristyksen puutteessa, tuulettumattomissa ulkoseinä- ja yläpohjarakenteissa.

- Puutteellinen ilmanvaihto aiheuttaa jo itsessään sisäilmaongelmia. Toimenpiteisiin pitää herätä, jos oireilu helpottaa rakennuksesta poistuttaessa ja palaa kun rakennukseen tullaan takaisin. Silloin on syytä tehdä kunnollinen kuntokartoitus, jossa rakenteet ja sadevesijärjestelmät käydään läpi. Näin tunnistetaan riskirakenteet ja vaurioiden muodostumismekanismit, Timonen kertaa.

Toimenpiteet määräytyvät vaurioiden laajuuden myötä. Esimerkiksi 50-luvulla rakennetuissa alkuperäisissä, remontoimattomissa taloissa on Timosen mukaan lähes poikkeuksetta jonkin asteisia vaurioita, mutta on erikseen arvioitava aiheutuuko niistä haittaa sisäilmaan. Sisäilmaongelmia voidaan myös ennaltaehkäistä.

- Rakenteiden tavoitteelliset käyttöiät kannattaa pitää mielessä. Rakennuksista pitää huolehtia, esimerkiksi märkätilat, vesikatteet, sadevesikaivot ja salaojien toimivuus tulee tarkastaa säännöllisin väliajoin. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota siihen, kuinka oma toiminta vaikuttaa rakennuksen kosteudenhallintaan, Timonen muistuttaa.

sisäilma
sisäilmaongelmat

Saatat tykätä myös näistä jutuista